Lopulta se vei mennessään minutkin. Olen yleensäkin hieman hitaasti lämpiävää sorttia, ja innostun asioista hauduteltuani niitä jonkun tovin. Tämän asian kohdallakaan en poikkeusta tehnyt. Pohdin ja tuumailin aikani, kiersin kehää ja hylkäsin mieleen tulleen ajatuksen monen monta kertaa. Kunnes sitten erään kauniin kerran, annoin ajatukselle mahdollisuuden. Ja sitten sitä mentiinkin, syvälle romantiikan pyörteisiin, jota nokkelat sanankäänteet ja kiihkeät tunteet maustoivat.
Bridgerton. Veit sydämeni.
Kun kaikki kolme kautta oli katsottu Netflixistä läpi (ja onnekseni olin ajoittanut katsomiseni niin hyvin, ettei uusia jaksoja tarvinnut odottaa kuin päivän verran) sain serkultani vinkin, että on olemassa myös kirjat. Niinpä sukelsin etsimään lisää tietoa Bridgerton -kirjallisuudesta.
Uusimpiin lukeutuivat mm. Bridgerton: Ikuisesti yhdessä sekä Hurmurin valloitus. Ja näistä sitten aloitin. Kirjastosta täytyy lainata loput, sillä tahtoisin palata uudelleen Simonin ja Daphnen sekä Anthonyn ja Katen romanssien pariin. Rakkaus on niin ihanaa!
Ja minua aina kiinnostaa mitä elokuvien tai kirjojen ihmisille kuuluu myöhemmin. Oikeastaan inhoan onnellisia loppuja, sillä janoan saada tietää, mitä hahmoille sen jälkeen tapahtuu. Elokuvat ja kirjat saisivatkin alkaa vasta siitä. Toisaalta taas vähän kyllä myös turhauttaa ajatus siitä, että kaikki fiktiiviset tarinat on vain jonkun ihmisen kynän tuotoksia, ja silti lukijat ja katsojat haluavat heidän kertovan mitä hahmoille kuuluu kaiken jälkeen. Periaatteessa itse voisi vain luoda heidän elämäänsä eteenpäin...
Mutta niin, siksi kuitenkin valitsin kirjan Ikuisesti yhdessä, halusin kuulla mitä sisarusparvelle ja heidän elämilleen kuuluu nyt. Haikean suloistahan se oli. Tahtoisin kuulla edelleen enemmän.
Kolmannen kauden parin romanssin kehkeytymistä seurattiin kirjassa Hurmurin valloitus. Yleensä olen sitä mieltä, että kirjat ovat parempia kuin liikkuvat kuvat, mutta tässä kohtaa sarja oli kyllä niin huikea visuaalisuudeltaankin, että sitä oli ilo katsella. Kirjoissa tarinat silti kulkevat usein hieman erilaisia reittejä, joten muutokset täytyy vain oppia sietämään.
Jos tarina ei ole lainkaan tuttu, niin avataan sitä hieman...
Colin ja Penelope ovat olleet ystäviä vuosia, tosin Penelope on ollut Coliniin rakastunut koko tuon ajan. Colin taas ei ole ollut tytöstä sillä tavalla kiinnostunut, Penelopehan on hänelle kuin sisko. Hurmurilla on ollut mielessään ihan muut naiset. Jossakin vaiheessa Penelope, tuo juhlien ja seurapiirien seinäruusu kyllästyy rooliinsa ja siihen, että ei tunnu ikinä saavan romanttista vastakaikua Colinilta, ja päättää tehdä suunnanmuutoksen - ja löytää aviomiehen. Mutta tarvitsee siihen apua, ehkä hieman yllättävältä taholta, ja mitä sitten käykään. Tunteet heräävät myös Colinilla ja hän alkaa nähdä Penelopen uudessa valossa. Mutta matkaan tulee monenlaisia vastustuksia, ja kysymykseksi tuleekin päästäänkö niistä yli.
Mies toi minulle kirjastosta Julia Quinnin muitakin kirjasarjoja: Bridgerton & Rokesby (joista luin Kunniallinen aviomies) sekä Smythe-Smith, johon en ole vielä tutustunut.
Jostakin syystä hyppelen ja valitsen satunnaisessa järjestyksessä luettavaa näistä kirjasarjoista.
Mutta jos et vielä ole Bridgertoniin tutustunut niin suosittelen lämpimästi! Tietysti olisi sangen tärkeää, että pidät romantiikasta, huumorista ja erotiikasta, sekä tietysti tästä hurmaavasta vanhan ajan hengestä.
Julia Quinnin Bridgerton-,
Bridgerton & Rokesby- ja
Smythe-Smith-sarjat löytyvät Tammen katalogeista.
Kommentit
Lähetä kommentti