Siirry pääsisältöön

50 kasvia jotka muuttivat maailmaa


Mielenkiintoinen teos kasveista, vaikutuksista ja maailmasta. Ja niistä kaikista yhteensä. Miten mikäkin on vaikuttanut mihinkin. Sillä tiedämmehän sen, että elämässä oikeastaan kaikki vaikuttaa kaikkeen eikä mikään ole irrallista tai merkityksetöntä. Muutokset ja vaikutukset tosin voivat olla niin positiivisia kuin negatiivisiakin. Kaikki löydökset, kehitykset ja muutokset eivät välttämättä ole tehneet maailmallemme hyvää. 

Mainittakoomme vaikka tupakan, josta tuli ylhäisön villitys 1500luvun puolivälin aikoihin, kun ihmiset keksivät vetää neniinsä tupakanlehdistä tehtyä jauhoa. Tupakkaa on pidetty myös lääkkeenä, jolla on häädetty mm. madot ja täit. Vuosisatojen saatossa tupakalla on ollut vankat puolustajansa mutta myös vastustajansa. Nykyään tupakka on enemmänkin vitsaus, ja jopa joka 10. ihmisen kuolinsyy.

Ja ikävä kyllä moneen kasviin liittyy tavalla tai toisella orjat ja orjuus. 

Mutta jos ei liikaa synkistellä, niin onhan monesta kasvista ollut myönteisiä hyötyjä. Kuten vaikkapa ruusut, joita on käytetty paljon mm. aromaterapiassa surun ja melankolian lievityksessä.  Inkivääristä ajateltiin olevan hyötyä lemmenlääkkeenä ja viljakasveista saatiin jauhoja mutta myös erilaisia juomia. 

Intiaanit tekivät kumipuusta jo 1500-luvulla onttoja kumipalloja, ja Mayat tekivät kumipuun maitiaisnesteistä pallon ja loivat pallonheittopelin. 1800-luvun puolin ja toisin nerokkaat miekkoset keksivät pyyhekumin sekä sadetta pitävät kankaat. Kumipuu on ollut siis monen hyödyllisen tuotteen perusta.

Hyödyllisiä kasveja on olleet myös erilaiset kuidut, joista on kudottu kangasta tai tehty paperia. Kasveja on käytetty myös lääkkeinä, mausteina ja ravintona.
Mutta kuten ihmisellä on tapana, innostuttaan kehityksestä se ei enää huomaa milloin hyödyt muuttuvat haitoiksi. 
Kirjassa pohditaan myös näiden kasvien taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia merkityksiä.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oma KOPPA - puikoissa ja koukussa

Ei uskoisi, että siitä on jo melkein kymmenen vuotta kun tein edellisen kerran arvostelun Virpi Marjaana Siiran kirjasta. Miten tämä aika kulkeekaan näin nopeasti! Silloisessa kirjassa aiheena olivat ympyrät ja sen eri variaatiot . Ja silloin vain virkkailtiin, toisin kuin tässä Oma KOPPA, puikoissa - ja koukussa kirjassa, jossa myös neulotaan (eli kudotaan kuten meillä päin sanotaan). Tuon edellisen arvostelun yhteydessä vuolaasti kiittelin kirjailijaa siitä, että olin oppinut tekemään täydellisen ympyrän. Myönnän, että tasaisen pinnan tai muodon aikaansaaminen on aina hieman hankalaa. Ympyrästä tulee kuppi ja kopasta pefletti. Tykkään Virpi Marjaana Siiran tyylistä tehdä ja luoda. Se on jotenkin niin vaivatonta ja spontaania. Kuten aiemminkin sanoin, ajatus "ei oo niin justiinsa " tuntuu sopivan myös tähän kirjaan. Moka tai virhe on vaan kaunistus.  Tässä kirjassa inspiraationa ovat toimineet puut. Ja luonto yleensä. Ovathan nuo tärkeitä meidänkin olemassaolon kannalta

Kotikeittiön rohdot

Ihana lisä rohtokirjojeni joukkoon on tämä Readme.fi:n julkaisema uutuus Kotikeittiön rohdot (Raija Kivimetsä) Oppaan ohjeilla ja vinkeillä löydät vaivoihisi hoidon keittiöstäsi sen sijaan, että turvautuisit lääkekaapin sisältöön. Toki aina pitää järki päässä pitää eikä omin päin saa lopettaa lääkärin määräämiä lääkkeitä. Mutta suosittelen silti tutustumaan tähän kirjaan, voit yllättyä mitä kaikkea hyvää kaapeistasi löytyykään. Moni tuttu raaka-aine pitää sisällään melkoisia yllätyksiä. Tomaatti, sipulit, kaalit, mustapippuri, sitruuna ja hunaja näin ensitöikseen mainittuna ovat mahtavia terveyspommeja - nautit niitä sitten yksin tai yhdessä. Myös monet yrtit, öljyt, mausteet ja marjat ovat monella tapaa hyödyllisiä terveydellemme. Kirsikka auttaa kihtiin, tyrni hoitaa limakalvoja ja ehkä monen yllätykseksi marja-aronia se vasta mahtava tapaus onkin! Aronia on marjojen kuningas, siinä on runsaasti kivennäisaineita ja C-vitamiinia. Se tekee hyvää aivoille ja sydämelle sekä poistaa tu

Tenavat tasapainoon

Lapsi oppii oman käyttäytymisensä säätelyä vain sopivasti kuormittuneena. Miellämme lapsen helposti huonokäytöksiseksi, jos hänen käyttäytymisensä ei mielestämme sovi tilanteeseen. Esimerkiksi sukujuhlissa energiaa pursuvaa ja liikkeeseen pyrkivää lasta pidetään usein kurittomana. Näennäisesti huonossa käyttäytymisessä on kuitenkin kyse oman kuormituksen säätelystä. "Samalla tavoin kuin aikuinen purkaa kuormitustaan esimerkiksi liikkumalla tai menemällä lepäämään, myös lapsi säätelee omaa kuormitustaan”, kertoo Tenavat tasapainoon -kirjan kirjoittanut toimintaterapeutti Merja Tompuri . ”Lapset eivät toki valitse toimintaansa ajatellen, että tilanne on kuormittava ja nyt vähennän stressiä liikkeen avulla, vaan säätely tapahtuu automaattisesti keskushermoston ohjaamana.” Jos säätelyyn ei ole mahdollisuutta tai jos sen tarve sivuutetaan, kuormitus kasvaa liian suureksi. Silloin ihminen, niin aikuinen kuin lapsi, voi huonosti. Kuormitus ei itsessää