Siirry pääsisältöön

Kasa & YksisarvEInen

 


Lasten Keskuksen kevään uutuuksissa sukelletaan metsän siimekseen ja yksisarvisten Haavemaahan.

Jo aiemmin ilmestynyt soma Kasa on saanut jatko-osan Roskakasa. Roskakasa on sävyltään hieman surumielisempi. Kasa on saanut ylleen uudenlaisia asusteita - kimaltavia, tuoksuvia ja maisteltavia. Mutta ne eivät ole eläimiä, eikä kasveja, eikä myöskään sieniä tai kiviä.

Uteliaat metsän eläimet saapuvat ihmettelemään Kasan uutta "takkia". Ainoastaan hiiri tietää mistä koristeissa on kyse. Ne ovat roskia. Ja ne juuttuvat joka paikkaan. Ketun päähän, pupun tassuihin, hiiren häntään, siilin nenään... Jotkut eläimet maistelevat ja syövät roskia ja saavat vatsansa kipeäksi. 

Mutta vaikka roskat ovatkin kurja asia, on niissä myös kultareunuksensa. Sinitiainen käyttää roskakasasta löytämäänsä villalankaa pesänsä pehmukkeena ja hiiri löytää hänkin pesäänsä täytettä. Mäyrät penkovat roskien joukosta kaikkea pehmoista ja vievät ne koloihinsa lämmikkeeksi. 

Aamun tullen on kettukin vihdoin saanut tölkin päästään ja muutoinkin roskat ovat kummasti kadonneet. Mihin ne ovat joutuneet ja mitä niille on tehty?

Roskakasa on opettavainen tarina siitä, että roskat eivät kuulu luontoon. Mutta tarina kertoo myös sen, että toisen roska voi silti olla toisen aarre.


Roskakasa
Erfving, Emilia




YksisarvEInen onkin hauska tapaus. 

Kirjassa ei tunnu oikein olevan päätä eikä häntää. Vain yksisarvinen, joka ei tykkää päässään olevasta sarvesta. Eikä myöskään mistään superkivasta puuhasta mihin perheensä häntä yrittää suostutella. YksisarvEInen ahdistuu moisesta, mutta perhe ei ymmärrä. Miksi olet niin jääräpäinen, kysyvät muut. Siitä nimikin, YksisarvEInen.

YksisarvEInen haluaa omaa tilaa. Ja sitähän lopulta saakin. 

Seikkailullaan löytää hän muitakin kaltaisiaan, hieman kummallisia jääräpäisiä otuksia. VAINIINkoira, KUINKArhu ja KYLLÄstyttävä prinsessa ystävystyvät YksisarvEIsen kanssa. Ja niinpä he lähtevät kohti uusia seikkailuja, ilman (pedagogisia) päämääriä. Tai kuten KUINKArhu sanoo, "pitokokkiset".

Aika hauska kirja kuitenkin. Kaikessa ei tarvitse aina olla logiikkaa. Tai opetusta. Voi olla vain tarina, jonka suunta voi olla sinne sun tänne. Eikä kaiken tarvitse myöskään aina olla kivaa. 

Kirjan lopussa on muutaman sivun verran hullunkurisia otuksia, joista voi halutessaan keksiä uusia tarinoita. Nämä sivut oli melkeinpä hauskin osuus! 


YksisarvEInen
Kling Marc-Uwe, Henn Astrid

Lasten Keskus 2021




Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kotikeittiön rohdot

Ihana lisä rohtokirjojeni joukkoon on tämä Readme.fi:n julkaisema uutuus Kotikeittiön rohdot (Raija Kivimetsä) Oppaan ohjeilla ja vinkeillä löydät vaivoihisi hoidon keittiöstäsi sen sijaan, että turvautuisit lääkekaapin sisältöön. Toki aina pitää järki päässä pitää eikä omin päin saa lopettaa lääkärin määräämiä lääkkeitä. Mutta suosittelen silti tutustumaan tähän kirjaan, voit yllättyä mitä kaikkea hyvää kaapeistasi löytyykään. Moni tuttu raaka-aine pitää sisällään melkoisia yllätyksiä. Tomaatti, sipulit, kaalit, mustapippuri, sitruuna ja hunaja näin ensitöikseen mainittuna ovat mahtavia terveyspommeja - nautit niitä sitten yksin tai yhdessä. Myös monet yrtit, öljyt, mausteet ja marjat ovat monella tapaa hyödyllisiä terveydellemme. Kirsikka auttaa kihtiin, tyrni hoitaa limakalvoja ja ehkä monen yllätykseksi marja-aronia se vasta mahtava tapaus onkin! Aronia on marjojen kuningas, siinä on runsaasti kivennäisaineita ja C-vitamiinia. Se tekee hyvää aivoille ja sydämelle sekä poistaa tu...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tenavat tasapainoon

Lapsi oppii oman käyttäytymisensä säätelyä vain sopivasti kuormittuneena. Miellämme lapsen helposti huonokäytöksiseksi, jos hänen käyttäytymisensä ei mielestämme sovi tilanteeseen. Esimerkiksi sukujuhlissa energiaa pursuvaa ja liikkeeseen pyrkivää lasta pidetään usein kurittomana. Näennäisesti huonossa käyttäytymisessä on kuitenkin kyse oman kuormituksen säätelystä. "Samalla tavoin kuin aikuinen purkaa kuormitustaan esimerkiksi liikkumalla tai menemällä lepäämään, myös lapsi säätelee omaa kuormitustaan”, kertoo Tenavat tasapainoon -kirjan kirjoittanut toimintaterapeutti Merja Tompuri . ”Lapset eivät toki valitse toimintaansa ajatellen, että tilanne on kuormittava ja nyt vähennän stressiä liikkeen avulla, vaan säätely tapahtuu automaattisesti keskushermoston ohjaamana.” Jos säätelyyn ei ole mahdollisuutta tai jos sen tarve sivuutetaan, kuormitus kasvaa liian suureksi. Silloin ihminen, niin aikuinen kuin lapsi, voi huonosti. Kuormitus ei itsessää...
8 kommenttia
Lue lisää

Hulluja satuja

Hulluja. Kahjoja. Pimeitä. Ihan älyttömiä. Mutta niiin HAUSKOJA! Nyt on kyllä ammuttu täysillä ja vedetty rohkeasti ja reippaasti yli ja ympäri. Ja tällaistahan sen pitääkin olla. Ihan hulluja satuja, jotka herättää tunteita kaikenikäisissä. Tunnekirjoon kuuluvat niin riemu, ilo kuin myötähäpeä.  Avasin kirjan ensikertaa sattumanvaraisesti erään tarinan kohdalta, mikä oli kuin suora leikkaus keskusteluista oman lapsen kanssa. Tarinan nimi on Kakkakikkare ja valtava valhe. Kakkakikkare ei tahtonut kouluun vaan tahtoi jäädä kotiin pelaamaan. Niinpä hän keksi oivan idean, hän esittää sairasta ja piirtää ihoonsa vihreitä täpliä. Kakkakikkareen täti, jonka luona kikkare asui, oli heti juonessa kiinni ja esitti, että kyseessähän on ihan kamalan vakava juttu. Lopulta päästiin lääkärin vastaanoton kautta uutisiin ja sieltä avaruusrakettiin, koska eihän ole muuta vaihtoehtoa näin vaarallisessa tilanteessa kuin lähettää lapsi avaruuteen parantumaan. Siinäpä olikin Kakkakikkareella paljon p...
Lähetä kommentti
Lue lisää