Siirry pääsisältöön

Juniorikokki - suuri keittokirja

 


Mistä se Sari näitä ideoita oikein ammentaa, kysyn vaan. Taas on kansien väliin mahdutettu hurja määrä reseptejä. Tällä kertaa kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. 

Ainakin omassa nuoruudessani kotsa eli kotitalous oli ehdottomasti yksi lempiaineistani. Valitsin kaikki mahdolliset kurssit yläasteen kurssitarjottimelta ja vetelin kymppejä ruokaan liittyvistä esseistä. Mutta niin vaan sitä kokkailuvaihtoehdot supistuu kun aikuisuus astuu esiin. Ei meinaa mukamas millään keksiä mitä tekisi. Lapsilta sitten saa aina välillä ideoita, kun näkevät ruokavideoita netissä. 

Tässä kirjaa selaillessa silmäni yllättäen osuvat riisisuklaaseen, ja rockyroadiin ja kookospalloihin. En tiedä mistä se oikein johtuu, että makeat jutut vaan näin kummasti aina vetävät puoleensa. Omituista.

Enempi täältä silti kuitenkin löytyy niitä terveellisempiä ruokia, ja ihan oikeita lämpimiä sellaisia, ei vain pelkkiä voileipiä tai myslikulhoja. Eli jos kotoasi löytyy innokas pikkukokki, niin tästä vain kirja käteen ja ideoita ammentamaan. 

Kirjan ohjeet ovat yksinkertaisen selkeät ja juurikin lapsen vinkkelistä ajatellut - mahdollisimman yksityiskohtaiset, sillä lapsi tarvitsee erilailla ohjausta kuin aikuiset, jotka (pääsääntöisesti) osaavat ajatella suoraviivaisemmin.

Kanansormet, kebakot, lentävä Jaakobbi (en ole muuten ikinä kuullutkaan), pizzat, perunamuusi, erilaiset keitot ja pastaruuat, salaatit ja jälkkärit sekä välipalat löytyvät tästä Juniorikokki - Suuri keittokirja -teoksesta. Leivotaan täällä toki tietysti myös: kakkuja, pullaa, sämpylöitä, mustikkapiirakkaa, keksejä, tippaleipiä ja muffinsseja. Lisäksi löytyy juomaohjeita ja ideoita lastenjuhliin.

Kirjan alussa käydään läpi mittoja ja muuntotaulukoita, tärkeitä asioita, joihin on hyvä valmistautua ennen kuin ryhdytään kokkailemaan, tärkeää tietoa rasvapalon sammutuksesta ja hieman selityksiä  mitä tietyt kokkailuun ja leivontaan liittyvät sanat ja sanonnat tarkoittavat.


Juniorikokki - Suuri keittokirja

Sari Spåra

Readme.fi 2024

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kotikeittiön rohdot

Ihana lisä rohtokirjojeni joukkoon on tämä Readme.fi:n julkaisema uutuus Kotikeittiön rohdot (Raija Kivimetsä) Oppaan ohjeilla ja vinkeillä löydät vaivoihisi hoidon keittiöstäsi sen sijaan, että turvautuisit lääkekaapin sisältöön. Toki aina pitää järki päässä pitää eikä omin päin saa lopettaa lääkärin määräämiä lääkkeitä. Mutta suosittelen silti tutustumaan tähän kirjaan, voit yllättyä mitä kaikkea hyvää kaapeistasi löytyykään. Moni tuttu raaka-aine pitää sisällään melkoisia yllätyksiä. Tomaatti, sipulit, kaalit, mustapippuri, sitruuna ja hunaja näin ensitöikseen mainittuna ovat mahtavia terveyspommeja - nautit niitä sitten yksin tai yhdessä. Myös monet yrtit, öljyt, mausteet ja marjat ovat monella tapaa hyödyllisiä terveydellemme. Kirsikka auttaa kihtiin, tyrni hoitaa limakalvoja ja ehkä monen yllätykseksi marja-aronia se vasta mahtava tapaus onkin! Aronia on marjojen kuningas, siinä on runsaasti kivennäisaineita ja C-vitamiinia. Se tekee hyvää aivoille ja sydämelle sekä poistaa tu

Tenavat tasapainoon

Lapsi oppii oman käyttäytymisensä säätelyä vain sopivasti kuormittuneena. Miellämme lapsen helposti huonokäytöksiseksi, jos hänen käyttäytymisensä ei mielestämme sovi tilanteeseen. Esimerkiksi sukujuhlissa energiaa pursuvaa ja liikkeeseen pyrkivää lasta pidetään usein kurittomana. Näennäisesti huonossa käyttäytymisessä on kuitenkin kyse oman kuormituksen säätelystä. "Samalla tavoin kuin aikuinen purkaa kuormitustaan esimerkiksi liikkumalla tai menemällä lepäämään, myös lapsi säätelee omaa kuormitustaan”, kertoo Tenavat tasapainoon -kirjan kirjoittanut toimintaterapeutti Merja Tompuri . ”Lapset eivät toki valitse toimintaansa ajatellen, että tilanne on kuormittava ja nyt vähennän stressiä liikkeen avulla, vaan säätely tapahtuu automaattisesti keskushermoston ohjaamana.” Jos säätelyyn ei ole mahdollisuutta tai jos sen tarve sivuutetaan, kuormitus kasvaa liian suureksi. Silloin ihminen, niin aikuinen kuin lapsi, voi huonosti. Kuormitus ei itsessää

Hulluja satuja

Hulluja. Kahjoja. Pimeitä. Ihan älyttömiä. Mutta niiin HAUSKOJA! Nyt on kyllä ammuttu täysillä ja vedetty rohkeasti ja reippaasti yli ja ympäri. Ja tällaistahan sen pitääkin olla. Ihan hulluja satuja, jotka herättää tunteita kaikenikäisissä. Tunnekirjoon kuuluvat niin riemu, ilo kuin myötähäpeä.  Avasin kirjan ensikertaa sattumanvaraisesti erään tarinan kohdalta, mikä oli kuin suora leikkaus keskusteluista oman lapsen kanssa. Tarinan nimi on Kakkakikkare ja valtava valhe. Kakkakikkare ei tahtonut kouluun vaan tahtoi jäädä kotiin pelaamaan. Niinpä hän keksi oivan idean, hän esittää sairasta ja piirtää ihoonsa vihreitä täpliä. Kakkakikkareen täti, jonka luona kikkare asui, oli heti juonessa kiinni ja esitti, että kyseessähän on ihan kamalan vakava juttu. Lopulta päästiin lääkärin vastaanoton kautta uutisiin ja sieltä avaruusrakettiin, koska eihän ole muuta vaihtoehtoa näin vaarallisessa tilanteessa kuin lähettää lapsi avaruuteen parantumaan. Siinäpä olikin Kakkakikkareella paljon pohti