Siirry pääsisältöön

â„’đť‘’ Keittokirja


Sympaattinen keittokirja rouhean kauniilta Ranskan maaseudulta on täynnä tunnelmaa. 

Lempeästi lähestyttävät kuvat vievät makumatkalle niin ruoan ääreen kuin sen ympäristöön. Rakastan tällaisia mattapintaisia sivuja ja maalaisromanttista ilmettä, se saa mielikuvituksen heräämään ja kohta itsekin vähinkäänkin haaveilee pääsevänsä sisään kirjan tunnelmiin.

Hyvällä tavalla tavallisia, yksinkertaisia reseptejä ilman turhia kikkailuja. Tuoreita raaka-aineita, paljon kasviksia vaikka tosin osaa aineksista voi olla vaikeaa saada näillä leveysasteilla. Ainakaan meillä ei lähikaupasta ole tuoreita latva-artisokkia usein saatavilla. 

Hassua, että törmäsin kirjaa selatessani ruokaan, jota olin itse samana päivänä tehnyt, ilman siis että edes tiesin tästä kirjasta mitään. Rakastan ruokakirjoja ja niitä minulta löytyykin keittiöstä valehtematta sata kappaletta, mutta silti kokkailen pääsääntöisesti mututuntumalla ja lisäilen raaka-aineita sen mukaan mitä milloinkin kaapeista löytyy.

â„’đť‘’ Keittokirja on jaettu osiin päivän ruokarytmin mukaisesti aamiaisesta illalliseen ja lisäksi grillaillaan, tehdään jälkiruokia, nautitaan juustoja ja kirjan loppuun on koottu lukijoiden toivereseptejä.

Aloittaisitko aamun uunigreipeillä, suolaisella leipävanukkaalla ja siirtyisit lounaan pariin tulisen linssikeiton sekä maalaissalaatin kera. Ennen päivällistä voisi nauttia olostaan riippukeinussa puiden katveessa ja siemailla vadelmashrubia tai itse tehtyä verigreippilonkeroa. Ah, tuo lonkero kutsuu kyllä kokeilemaan sillä minusta paras lonkero mitä olen ikinä maistanut on tehty juuri aidosta verigreipistä.

Riittävän lepoilun jälkeen on aika siirtyä illalliselle. Silloin voitaisiin tarjoilla parsaa ja dijonin kanaa, sekä uunipaahdettuja perunoita. 

Lopuksi voitaisiin nauttia raikas vadelmasorbetti, myöhemmin sitten vielä kahvin kera jotakin hedelmäistä piirakkaa tai suklaakakkua.


Le Keittokirja - Pieni pala ranskalaisen maaseutukeittiön tunnelmaa ja tuoksuja
Teresa Välimäki
(P.S. Tämän 2.painoksen kansikuva poikkeaa siitä mikä kaupan hyllyllä on.)




 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oma KOPPA - puikoissa ja koukussa

Ei uskoisi, että siitä on jo melkein kymmenen vuotta kun tein edellisen kerran arvostelun Virpi Marjaana Siiran kirjasta. Miten tämä aika kulkeekaan näin nopeasti! Silloisessa kirjassa aiheena olivat ympyrät ja sen eri variaatiot . Ja silloin vain virkkailtiin, toisin kuin tässä Oma KOPPA, puikoissa - ja koukussa kirjassa, jossa myös neulotaan (eli kudotaan kuten meillä päin sanotaan). Tuon edellisen arvostelun yhteydessä vuolaasti kiittelin kirjailijaa siitä, että olin oppinut tekemään täydellisen ympyrän. Myönnän, että tasaisen pinnan tai muodon aikaansaaminen on aina hieman hankalaa. Ympyrästä tulee kuppi ja kopasta pefletti. Tykkään Virpi Marjaana Siiran tyylistä tehdä ja luoda. Se on jotenkin niin vaivatonta ja spontaania. Kuten aiemminkin sanoin, ajatus "ei oo niin justiinsa " tuntuu sopivan myös tähän kirjaan. Moka tai virhe on vaan kaunistus.  Tässä kirjassa inspiraationa ovat toimineet puut. Ja luonto yleensä. Ovathan nuo tärkeitä meidänkin olemassaolon kannalta

Satuhieronta

Satuhieronta  läsnäolevan kosketuksen ja sadun taikaa ”Satuhieronta on satujen yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Se on rentoutumista ja rauhoittumista, läsnäoloa ilon ja leikin kautta. Satuhieronnassa yhdistyy kaksi lapsen kasvun ja kehityksen kannalta oleellista asiaa:  satu ja hyvä kosketus." Muistatko miten hyvältä se tuntui kun joku piirteli selkään kuvioita? Omasta lapsuudesta se ainakin muistuu mukavana muistona mieleen. Monesti lapsina piirtelimme toistemme selkään kuvioita ja yritimme arvata mikä kuva on kyseessä. Samaa on tehty myös päiväkodissa ja koulussa. Nyt asiaa on tutkittu tarkemmin, ja sille on löytynyt nimi: ’satuhieronta’. Satuhieronta tuntuu lähes epätodellisen yksinkertaiselta tavalta poistaa monia negatiivisia asioita ja ennen kaikkea lisätä positiivisia asioita. Satuhieronnan vaikutukset ulottuvat niin psyykkiseen, fyysiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Se antaa myönteisen läheisyyden ja kosketuksen kokemuksia, tukee itsetuntoa, kehittä

Kirjosukkakirja

  En kestä, miten keksit näitä ideoita Lumi Karmitsa! Olet niin valtavan taitava luomaan taidetta puikoilla. Kirja kirjalta yhä huikeampia neulekuvioita ja -malleja.  Tässä uusimmassa kirjassa on eräs veikeä juttu. Kirjosukkakirjasta löytyy 20 erilaista upeaa sukkaa, mutta vain yksi ohje. Nii'in. Luit oikein. Eli jos osaat tehdä yhdet sukat, osaat tehdä kaikki! Kirjan kuvioiden mallikertoja voi hyödyntää myös muissa töissä kuten vaikkapa peitoissa, pipoissa, kaulahuiveissa tai hameen helmassa. Huisia, eikö! Kirjan kuvioissa vipeltävät jälleen kerran somat eläimet, kuten ketut, puput, kisut, lampaat, possut ja linnut. Pääkallojakaan ei olla unohdettu, onneksi. Näiden lisäksi seilataan merellä, tehdään eeppistä shittiä, pohditaan kuka on tuo sukkien rillipäinen nainen, ja sanotaan heipat alienille, lumiukolle ja joulupukille sekä merenneidolle. Löytyypä kuoseista tietysti myös paljon luontoteemaa ja kukkasia. Miten voi pikseleillä saada aikaan pyöreitä muotoja? Se minua aina miet