Siirry pääsisältöön

Lusikasta luotua


Lusikat pois sopasta ja nurkista - nyt tuunataan lusikoista koruja!

Tölkkidesign -kirjasta tutut turkulainen Anu Lahti ja tamperelainen Arja Aalto-Viittala ovat julkaisseet uuden kirjan: Lusikasta luotua. 
Ideana on siis luoda vanhoista hopea- ja alpakkalusikoista ihan jotakin muuta ja uutta. Lusikat muuttavat muotoaan ja muuntuvat niin koruiksi, käyttö- kuin sisustusesineiksi.

Kirjassa esitellään erilaisia materiaaleja ja niiden muokkaamistapoja, raaka-aineita, työkaluja ja työmenetelmiä. Kirjan ideat on suunnattu sekä vasta-alkajille, että jo asiansa osaaville.

Kirjoittajapari sanoo, että kirjaa ei ole tehty otsa rypyssä, eikä sitä ole tarkoitettu kultaseppäalan oppikirjaksi, vaan tekijät kirjan takana esittelevät ideat ja työt siten kuten he itse työt ja työvaiheet toteuttavat. Kirjan alussa on esitelty eri työtapojen tekniikkaohjeet, joita sitten noudatellaan sen mukaan mitä mikäkin ohje vaatii.

Kirjan ohjeissa tuli vastaan huomautus: Älä valmista koruja alpakkalusikoista! Syystä, että alpakka sisältää nikkeliä ja se saattaa altistaa sinut nikkeliallergialle, jollet siitä jo kärsi. Alpakkaiset aterimet käyvät silti moneen muuhun, niistä voi tehdä monenlaisia sisustusesineitä kuten korupuita, lyhtyjä, naulakoita tai vaikka tuulikellon. 

Hopeisista lusikoista voi tehdä esimerkiksi riipuksia, sormuksia, korvakoruja jne.
Kirjassa esitellään muutamia korusarjoja, jotka käsittävät yllämainittuja osasia.

Itseäni kiinnostaisi kovasti kokeilla mitä itse saisin aikaan vanhoista lusikoista. Jokin aika sitten hommasin jo lyöntikirjaimet, ajatuksena koristella niiden avulla lusikoita tai peltipurkkeja. Minulla on se ikävä ominaisuus, että kaiken pitäisi onnistua ja valmistua heti, ja jos asiat eivät mene niinkuin ajattelin, jätän homman siihen ja unohdan sen, tai jatkan sitä joskus aikojen kuluttua. Eli tästä voi päätellä sen, että lyöntihommat eivät ihan menneet kuten ajattelin: hernerokkapurkkiin ei siirtynyt kuvioita ja tonnaripurkin kansi taisi olla liian paksu. Mietin myös missä ovat ne ihanat ruusulusikat, joista saisi kauniita sormuksia ihan vain taivuttelemalla. Tässä kirjassa ideoita on runsaasti, kaikkea ihanaa ja kaunista, vanhalle ja kenties turhalle esineelle annetaan uusi elämä ja sehän on aika tärkeä juttu - kierrätys siis. Osaan kirjan ohjeisiin vaaditaan enemmän taitoa ja välineistöä, osan saa aikaan vähemmälläkin, ja niistä varmasti kannattaisi ainakin aloittelijan aloittaa, jottä vältytään ärräpäiltä ja hermojen menetyksiltä. 

Ja P.S. Kirjan lopusta löytyy myös puulusikkaideoita!




Kommentit

  1. Noi lusikkakorut on kyl upeita, ehkä pitää käydä kirjastossa lainaamassa toi kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen. Kivoja ideoita on kiva katsella :)
      Miltäs muuten blogini fontti vaikuttaa näin toisten silmin?
      Yrityksenä löytää persoonallinen mutta selkeä fontti.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oma KOPPA - puikoissa ja koukussa

Ei uskoisi, että siitä on jo melkein kymmenen vuotta kun tein edellisen kerran arvostelun Virpi Marjaana Siiran kirjasta. Miten tämä aika kulkeekaan näin nopeasti! Silloisessa kirjassa aiheena olivat ympyrät ja sen eri variaatiot . Ja silloin vain virkkailtiin, toisin kuin tässä Oma KOPPA, puikoissa - ja koukussa kirjassa, jossa myös neulotaan (eli kudotaan kuten meillä päin sanotaan). Tuon edellisen arvostelun yhteydessä vuolaasti kiittelin kirjailijaa siitä, että olin oppinut tekemään täydellisen ympyrän. Myönnän, että tasaisen pinnan tai muodon aikaansaaminen on aina hieman hankalaa. Ympyrästä tulee kuppi ja kopasta pefletti. Tykkään Virpi Marjaana Siiran tyylistä tehdä ja luoda. Se on jotenkin niin vaivatonta ja spontaania. Kuten aiemminkin sanoin, ajatus "ei oo niin justiinsa " tuntuu sopivan myös tähän kirjaan. Moka tai virhe on vaan kaunistus.  Tässä kirjassa inspiraationa ovat toimineet puut. Ja luonto yleensä. Ovathan nuo tärkeitä meidänkin olemassaolon kannalta

Satuhieronta

Satuhieronta  läsnäolevan kosketuksen ja sadun taikaa ”Satuhieronta on satujen yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Se on rentoutumista ja rauhoittumista, läsnäoloa ilon ja leikin kautta. Satuhieronnassa yhdistyy kaksi lapsen kasvun ja kehityksen kannalta oleellista asiaa:  satu ja hyvä kosketus." Muistatko miten hyvältä se tuntui kun joku piirteli selkään kuvioita? Omasta lapsuudesta se ainakin muistuu mukavana muistona mieleen. Monesti lapsina piirtelimme toistemme selkään kuvioita ja yritimme arvata mikä kuva on kyseessä. Samaa on tehty myös päiväkodissa ja koulussa. Nyt asiaa on tutkittu tarkemmin, ja sille on löytynyt nimi: ’satuhieronta’. Satuhieronta tuntuu lähes epätodellisen yksinkertaiselta tavalta poistaa monia negatiivisia asioita ja ennen kaikkea lisätä positiivisia asioita. Satuhieronnan vaikutukset ulottuvat niin psyykkiseen, fyysiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Se antaa myönteisen läheisyyden ja kosketuksen kokemuksia, tukee itsetuntoa, kehittä

Kirjosukkakirja

  En kestä, miten keksit näitä ideoita Lumi Karmitsa! Olet niin valtavan taitava luomaan taidetta puikoilla. Kirja kirjalta yhä huikeampia neulekuvioita ja -malleja.  Tässä uusimmassa kirjassa on eräs veikeä juttu. Kirjosukkakirjasta löytyy 20 erilaista upeaa sukkaa, mutta vain yksi ohje. Nii'in. Luit oikein. Eli jos osaat tehdä yhdet sukat, osaat tehdä kaikki! Kirjan kuvioiden mallikertoja voi hyödyntää myös muissa töissä kuten vaikkapa peitoissa, pipoissa, kaulahuiveissa tai hameen helmassa. Huisia, eikö! Kirjan kuvioissa vipeltävät jälleen kerran somat eläimet, kuten ketut, puput, kisut, lampaat, possut ja linnut. Pääkallojakaan ei olla unohdettu, onneksi. Näiden lisäksi seilataan merellä, tehdään eeppistä shittiä, pohditaan kuka on tuo sukkien rillipäinen nainen, ja sanotaan heipat alienille, lumiukolle ja joulupukille sekä merenneidolle. Löytyypä kuoseista tietysti myös paljon luontoteemaa ja kukkasia. Miten voi pikseleillä saada aikaan pyöreitä muotoja? Se minua aina miet