Siirry pääsisältöön

VILLIYRTTI keittokirja


Sami Tallberg – VILLIYRTTI keittokirja – readme.fi


Tässäpä teille todella mielenkiintoinen kirja! 
Tämän luettuasi et enää kävele luonnossa laput silmilläsi vaan tutkailet kiinnostuneena ympäristöäsi ja sen kasvillisuutta. Näin ainakin minulle kävi. Olen kylläkin ollut kiinnostunut villikasveista, eli syötäviksi kelpaavista kasveista, niin kauan kuin muistan, ihan pikkuisesta asti. Olen siis syönyt koivunlehtiä, ketunleipiä, kuusenkerkkiä ja krassinkukkia. Mutta nyt kirjan luettuani olen saanut laajennettua ja avarrettuani kasvituntemustani entisestään. Nyt kun katselen ympärilleni, löydän jatkuvasti uusia kasveja, joita voisi maistella. Tuo, tuo ja tuokin on syötävää! Todella hauskaa! Tänäänkin kävellessäni maistelin syreenin kukkasia. En muuten tiennyt, että syreenikin on syötävää. Mutta siitäpä sainkin idean kerätä syreenin kukkasia ja kokeilla kuivattaa niitä. Jos väri säilyy hyvänä niin nehän olisivat kauniita koristeita leivonnassa. 

Kirjassa on esiteltynä 75 suomalaista villikasvia: kasvitietoutta, keruuohjeita ja reseptejä. Osa kasveista on melko vieraita, tai sitten kuvista ei välttämättä saa ihan selkeää kuvaa mikä kasvi on kyseessä. Mutta onneksi nykypäivänä tiedonhaku on entistä helpompaa: netin kautta löytää runsaasti tietoa ja kuvia kasveista – varsinkin kun nyt tietää mitä etsiä. Villikasveissa on mielenkiintoisia makuvivahteita vaniljasta limettiin, ja niiden käyttökohteita on lukemattomia. Kirjan avulla opit kokeilemaan ja huomaamaan mihin kaikkeen villiyrttejä voi käyttää, ne kun sopivat salaatteihin, lämpimiin ruokiin, juomiin ja jälkiruokiinkin.

Kirjan kirjoittajasta, Sami Tallbergista huokuu suuri intohimo villikasveja kohtaan. Hän on paneutunut asiaan suurella motivaatiolla ja innolla. Villiyrtit ovat hänelle sydämen asia. Ja onhan se nyt inspiroivaa miten ja mitä luonnosta voi löytyä ja mitä kaikkea oikeasti voikaan käyttää hyödyksi ravinnokseen. Ja lisäksi näillä kasveilla on monia lääkinnällisiäkin ominaisuuksia, joita on hyödynnetty jo vuosisatojen ajan. 





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Onni & Rohkeus

Onni ja Rohkeus - kaksi tärkeää palasta elämän palapelissä.  Docendon  kevään uutuuskirjat  ONNI  ja  ROHKEUS  sisältävät kumpainenkin  50 meditaatio- ja rentoutumisharjoitusta  kohottamaan mielialaasi sekä parantamaan itseluottamustasi. Kauniit kuvat ja jokaiseen hetkeen ja päivään sopivat pienet rentoutusmishetket, ajatustyöt ja meditaatiot täyttävät nämä kirjat.  Harjoitukset perustuvat tunnustettuihin tutkimuksiin ja hoitomuotoihin, kuten kognitiiviseen psykoterapiaan, tunnepohjaiseen mielen harjoittamiseen, tietoiseen läsnäoloon perustuvaan stressinhallintaan, voimalauseisiin ja mielikuvaharjoituksiin.  Jo pelkästään kirjojen selailu ja kuvien katsominen toimi ainakin minulla tietynlaisena meditaationa. Mieli rauhoittui kauniita kuvia katsellessa. Harjoituksetkin ovat varsin yksinkertaisia, lyhyitä ja lempeitä, eikä niiden tekemiseen vaadita paljoa. Hetki aamuisin, päivällä tai nukkumaanmennessä riittää.  ...

Pohjolan taruja

  Erityisesti nuorille suunnattu Pohjolan taruja kirja esittelee kiehtovalla tavalla Kalevalan, Eddan ja kansanuskontojen jumalia, sankareita sekä muita myyttisiä taruolentoja. Tosin panee kyllä miettimään, onko kyseessä sittenkään tarut, vai pohjautuuko nämä hahmot todellisuuteen, joita eri kulttuuriperinnöissä esiintyy. Se jääköön arvoitukseksi, sillä mielipiteitä on monia. Itse uskon, että kaikessa piilee totuuden siemen, tavalla tai toisella. Pohjolan taruja yhdistää jonkinlainen synkkyys ja suuret tunteet sekä suurieleiset teot , kolisevat egot ja kostonhimo. Jos siis olet herkkä imemään itseesi ympärillä olevia energioita, suosittelen suojaamaan itsesi. Ainakin itsellä alkoi ahdistuksen tunteet painaa mieltä näitä tarinoita lukiessa. Tosin kyllähän suurinosa tuntee ainakin Kalevalan ja muistaa miten kaikki meni. Kirja esittelee muun muassa ukkosenjumala Thorin, tietäjä Väinämöisen, Freijan ja Hongottaren sekä viikingit, haltijat, jättiläiset, maahiset, peikot ja muut taruj...

Tenavat tasapainoon

Lapsi oppii oman käyttäytymisensä säätelyä vain sopivasti kuormittuneena. Miellämme lapsen helposti huonokäytöksiseksi, jos hänen käyttäytymisensä ei mielestämme sovi tilanteeseen. Esimerkiksi sukujuhlissa energiaa pursuvaa ja liikkeeseen pyrkivää lasta pidetään usein kurittomana. Näennäisesti huonossa käyttäytymisessä on kuitenkin kyse oman kuormituksen säätelystä. "Samalla tavoin kuin aikuinen purkaa kuormitustaan esimerkiksi liikkumalla tai menemällä lepäämään, myös lapsi säätelee omaa kuormitustaan”, kertoo Tenavat tasapainoon -kirjan kirjoittanut toimintaterapeutti Merja Tompuri . ”Lapset eivät toki valitse toimintaansa ajatellen, että tilanne on kuormittava ja nyt vähennän stressiä liikkeen avulla, vaan säätely tapahtuu automaattisesti keskushermoston ohjaamana.” Jos säätelyyn ei ole mahdollisuutta tai jos sen tarve sivuutetaan, kuormitus kasvaa liian suureksi. Silloin ihminen, niin aikuinen kuin lapsi, voi huonosti. Kuormitus ei itsessää...