Luonnonyrttien suosio on ajan kuluessa vaihdellut. Vuosikausia sitten luonnonyrtit olivat osa ihmisen ravintoa, mutta lähemmäs meidän aikaamme niiden suosio tai tieto niistä on vähentynyt. Kunnes taas viime aikoina on saanut huomata, miten villiyrttejä taas nostetaan esiin. Olen törmännyt moneen kirjaan, jossa esitellään luonnonkasvien käyttöä niin ravintona kuin lääkkeinä ja rohdoksinakin
.
Itseäni asia on kiinnostanut aina, ihan pikkutytöstä saakka. Tutkailin luontoa ja mietin mitkä kaikki kelpaavat syötäviksi. Popsin metsän reunamilta ketunleipää, raaputin pihkaa kuusenrungosta ja tiesin koivulehtiteen auttavan virtsatulehduksiin. Jossakin vaiheessa myös kasvien käyttö rohtoina ja lääkkeinäkin alkoi kiinnostaa. Onhan se varsin mielenkiintoista ja kiehtovaa mitä kaikkea luonnosta voikaan käyttää hyödykseen.
Tähän kirjaan on kerätty liki 50 erilaista luonnonyrttiä. Kasvit on valittu sen mukaan, että niitä olisi mahdollisimman helppo löytää ja kerätä, ja samalla olla sekoittamatta niitä samankaltaisiin mutta myrkyllisiin lajeihin.
Kirjasta löytyy myös ohjeet yrttiöljyjen, yrttiteen, uutteiden ja voiteiden valmistukseen. Ja löytyypä kirjasta myös jäkäläleivän resepti.
Kukin kasvi on ensin esitelty nimeltä ja ulkomuodoltaan kuvan avulla. Sen jälkeen kasvista kerrotaan perustietoa, kasvupaikka ja levinneisyys, esitellään käytettävät kasvinosat ja korjuuaika, kerrotaan mihin se auttaa ja miten se vaikuttaa sekä miten valmistetaan ja annostellaan. Myös tärkeitä huomautuksia löytyy osasta kasveista.
Koska asia kiehtoo minua, tykästyin siksi myös tähän kirjaan. Selasin läpi ja palasin aina uudelleen kiinnostaviin kasveihin, kuten voikukka, kuusi, piharatamo, kamomillasaunio, lehmus ja siankärsämö. Kuljeskelin luonnossa ja keräsin löytämiäni kasveja, jotka sitten jatkojalostin mehuksi ja uutteiksi. Nokkoset laitoin kuivumaan, niistä ajattelin sitten myöhemmin tehdä lättyjä.
Nokkonenhan onkin varsinainen tehoyrtti. Se sisältää enemmän C-vitamiinia kuin appelsiini, enemmän rautaa kuin pinaatti ja enemmän kalsiumia kuin maito. Lisäksi siinä on mangaania, sinkkiä, seleeniä, kaliumia ja magnesiumia, A, E, K1 ja B-vitamiineja sekä runsaasti lehtivihreää ja aminohappoja. Nokkonen onkin kaikista Suomessa kasvavista vihanneskasveista ravintopitoisin ja terveellisin.
Nokkonen tasaa verenpainetta, alentaa verensokeria, lisää hemoglobiinin ja punasolujen määrää ja hoitaa siten anemiaa. Se kiihdyttää aineenvaihduntaa, edistää ruuansulatusta ja normalisoi suolen toimintaa. (Lähde)
Myös voikukka on vitamiinirikas superkasvi. Voikukan lehdet sisältävät runsaasti eri vitamiineja, kuten A-, B-, C-,E-,D ja K-vitamiineja. Lisäksi lehdistä löytyy runsaasti rautaa ja kaliumia. Voikukan lehdet sopivat käytettäväksi esimerkiksi viherpirtelöissä, salaateissa, muhennoksissa, keitoissa, paistoksissa, piirakoissa ja ruokien koristelussa. Jauhettuna voikukka käy käytettäväksi myös jauhojen jatkeena leivonnassa ja puuroissa. Voikukan nuput ovat hyviä voissa paistettuina.
(Lähde)
Kuinka moni mahtaa edes aavistaa mitä kaikkea näiden rikkakasveina pidettyjen kasvien taustalla onkaan.
Mauste- ja terveyskasvit luonnossa
Holmberg Pelle, Eklöf Marie-Louise, Pedersen Anders
Otava
Kommentit
Lähetä kommentti