Siirry pääsisältöön

Kevätuutuuksia lapsille / Bazar


Tämä vai tuo? Viljan syntymäpäivät -kirjassa Fiinu on lähdössä äitinsä kanssa parhaan ystävänsä Viljan syntymäpäiville. Mitä Viljalle voisi viedä syntymäpäivälahjaksi ja millaiset vaatteet olisi hauska laittaa päälle? Mitä syntymäpäivillä oikein tehdään? Viljan syntymäpäivät aloittaa kirjailija Eppu Nuotion ja kuvittaja Aino Louhen yhteisen, Fiinu-tytöstä kertovan Tämä vai tuo? -kuvakirjasarjan. 
Kirjasarja on tarkoitettu 3-8-vuotiaille.

Tämä vai tuo? -kirja kuvastaa hyvin lapsen elämää arjessa ja sen ympärillä. Elämä on valintojen tekemistä. Leikinkö sisällä vai ulkona, laitanko lapaset vai kintaat, kumisaappaat vai talvikengät. 
Syönkö puuroa vai leipää. 
Tämä vai tuo? -kirja käsittelee tuota jokapäiväistä valintojen tekemistä. 

Ensimmäisessä osassa ollaan menossa Viljan syntymäpäiville, ja pohditaan mm. mitä laitetaan ylle ja millainen lahja Viljalle annetaan.

Kirja kertoo myös äidin ja tyttären läheisestä suhteesta.

Kuvitus on yksinkertaista mutta värikästä. Ja ainakin pienempien lasten kanssa jo pelkästään kuvistakin keksii lisää uusia tarinoita. Ja kuvia voi tutkailla tarkemmin ja etsiä niistä kivoja yksityiskohtia.

Tarina on mukavan lyhyt, joten pienikin (ja meneväinen) lapsi jaksaa sen kuunnella.

Eppu Nuotio (s. 1962) on Berliinissä asuva palkittu kirjailija, jonka laajaan tuotantoon kuuluu yli kuusikymmentä kirjaa, lukuisia tv-sarjoja, näytelmiä, kuunnelmia ja musikaaleja. Hän on toiminut Unicefin Hyvän tahdon lähettiläänä vuodesta 2002.

Aino Louhi (s.1981) on tamperelainen kuvataiteilija, kuvittaja ja sarjakuvantekijä. Hän on viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaissut useita omakustannesarjakuvia, pitänyt yksityisnäyttelyitä sekä ottanut osaa yhteisnäyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Tämä vai tuo? Viljan syntymäpäivät on Louhen ensimmäinen lastenkirjakuvitus.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Onni & Rohkeus

Onni ja Rohkeus - kaksi tärkeää palasta elämän palapelissä.  Docendon  kevään uutuuskirjat  ONNI  ja  ROHKEUS  sisältävät kumpainenkin  50 meditaatio- ja rentoutumisharjoitusta  kohottamaan mielialaasi sekä parantamaan itseluottamustasi. Kauniit kuvat ja jokaiseen hetkeen ja päivään sopivat pienet rentoutusmishetket, ajatustyöt ja meditaatiot täyttävät nämä kirjat.  Harjoitukset perustuvat tunnustettuihin tutkimuksiin ja hoitomuotoihin, kuten kognitiiviseen psykoterapiaan, tunnepohjaiseen mielen harjoittamiseen, tietoiseen läsnäoloon perustuvaan stressinhallintaan, voimalauseisiin ja mielikuvaharjoituksiin.  Jo pelkästään kirjojen selailu ja kuvien katsominen toimi ainakin minulla tietynlaisena meditaationa. Mieli rauhoittui kauniita kuvia katsellessa. Harjoituksetkin ovat varsin yksinkertaisia, lyhyitä ja lempeitä, eikä niiden tekemiseen vaadita paljoa. Hetki aamuisin, päivällä tai nukkumaanmennessä riittää.  ...

Pohjolan taruja

  Erityisesti nuorille suunnattu Pohjolan taruja kirja esittelee kiehtovalla tavalla Kalevalan, Eddan ja kansanuskontojen jumalia, sankareita sekä muita myyttisiä taruolentoja. Tosin panee kyllä miettimään, onko kyseessä sittenkään tarut, vai pohjautuuko nämä hahmot todellisuuteen, joita eri kulttuuriperinnöissä esiintyy. Se jääköön arvoitukseksi, sillä mielipiteitä on monia. Itse uskon, että kaikessa piilee totuuden siemen, tavalla tai toisella. Pohjolan taruja yhdistää jonkinlainen synkkyys ja suuret tunteet sekä suurieleiset teot , kolisevat egot ja kostonhimo. Jos siis olet herkkä imemään itseesi ympärillä olevia energioita, suosittelen suojaamaan itsesi. Ainakin itsellä alkoi ahdistuksen tunteet painaa mieltä näitä tarinoita lukiessa. Tosin kyllähän suurinosa tuntee ainakin Kalevalan ja muistaa miten kaikki meni. Kirja esittelee muun muassa ukkosenjumala Thorin, tietäjä Väinämöisen, Freijan ja Hongottaren sekä viikingit, haltijat, jättiläiset, maahiset, peikot ja muut taruj...

Tenavat tasapainoon

Lapsi oppii oman käyttäytymisensä säätelyä vain sopivasti kuormittuneena. Miellämme lapsen helposti huonokäytöksiseksi, jos hänen käyttäytymisensä ei mielestämme sovi tilanteeseen. Esimerkiksi sukujuhlissa energiaa pursuvaa ja liikkeeseen pyrkivää lasta pidetään usein kurittomana. Näennäisesti huonossa käyttäytymisessä on kuitenkin kyse oman kuormituksen säätelystä. "Samalla tavoin kuin aikuinen purkaa kuormitustaan esimerkiksi liikkumalla tai menemällä lepäämään, myös lapsi säätelee omaa kuormitustaan”, kertoo Tenavat tasapainoon -kirjan kirjoittanut toimintaterapeutti Merja Tompuri . ”Lapset eivät toki valitse toimintaansa ajatellen, että tilanne on kuormittava ja nyt vähennän stressiä liikkeen avulla, vaan säätely tapahtuu automaattisesti keskushermoston ohjaamana.” Jos säätelyyn ei ole mahdollisuutta tai jos sen tarve sivuutetaan, kuormitus kasvaa liian suureksi. Silloin ihminen, niin aikuinen kuin lapsi, voi huonosti. Kuormitus ei itsessää...