Siirry pääsisältöön

Teeskentelyä


Miten monesti sitä onkaan halunnut olla joku muu. Joku parempi, kauniimpi, fiksumpi, laihempi, rohkeampi kuin mitä itse on. Ja mitä tuskaa sen oikean kumppanin löytäminen on kun pitäisi olla kaikkea sitä mitä toinen ehkä haluaa toisen olevan ja siinä samalla hukkaa itsensä kun ei enää tiedä onko oma itsensä vaiko esittää jotakuta toista.

Holly Bournen Teeskentelyä paneutuu asian ytimeen - miten olla itsestään parempi versio, tai jopa ihan joku muu. Rakastan tarinan ironisuutta, sarkasmia, mustaahuumoria ja sitä miten paljon löydän itseäni kirjan päähahmon sielunmaisemasta. Miten paljon ajatuksia mahtuu mikrosekuntiin.

Tarinassa on silti synkempikin syvyys. On sanomattakin selvää, että kirjailijalla on omakohtaista kokemusta siitä, millaiseen helvettiin nainen voi pahimmillaan miesten kanssa joutua. Holly Bourne sekoittaa näppärästi synkän vakavan todellisuuden ja viihdyttävän fiktion. 

Suosittelen! Kuplivaa huumoria, pientä teerenpeliä, elämänpohdintoja ja syvyyksiin sukelluksia. 

Englantilainen Holly Bourne aloitti kirjoittajanuransa uutistoimittajana ja sai Best Print Journalist of the Year -palkinnon. Hän toimi kuusi vuotta kustannustoimittajana, ihmissuhdeneuvojana ja hyväntekeväisyysjärjestössä auttaen nuoria ihmissuhde- ja mielenterveyskysymyksissä. Inspiroituneena näkemästään hän alkoi kirjoittaa YA-kirjallisuutta, kuten palkittua feminististä Normaali-sarjaa. Täytettyään kolmekymmentä Holly kirjoitti ensimmäisen aikuistenromaaninsa Katsokaa miten onnellinen olen, jossa hän tutki naisten kasvavia paineita kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen. Muun muassa nettideittailun kiroja ja suostumuksen rajoja käsittelevä Teeskentelyä on hänen toinen aikuistenromaaninsa.

Holly Bourne
Teeskentelyä

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kotikeittiön rohdot

Ihana lisä rohtokirjojeni joukkoon on tämä Readme.fi:n julkaisema uutuus Kotikeittiön rohdot (Raija Kivimetsä) Oppaan ohjeilla ja vinkeillä löydät vaivoihisi hoidon keittiöstäsi sen sijaan, että turvautuisit lääkekaapin sisältöön. Toki aina pitää järki päässä pitää eikä omin päin saa lopettaa lääkärin määräämiä lääkkeitä. Mutta suosittelen silti tutustumaan tähän kirjaan, voit yllättyä mitä kaikkea hyvää kaapeistasi löytyykään. Moni tuttu raaka-aine pitää sisällään melkoisia yllätyksiä. Tomaatti, sipulit, kaalit, mustapippuri, sitruuna ja hunaja näin ensitöikseen mainittuna ovat mahtavia terveyspommeja - nautit niitä sitten yksin tai yhdessä. Myös monet yrtit, öljyt, mausteet ja marjat ovat monella tapaa hyödyllisiä terveydellemme. Kirsikka auttaa kihtiin, tyrni hoitaa limakalvoja ja ehkä monen yllätykseksi marja-aronia se vasta mahtava tapaus onkin! Aronia on marjojen kuningas, siinä on runsaasti kivennäisaineita ja C-vitamiinia. Se tekee hyvää aivoille ja sydämelle sekä poistaa tu

Tenavat tasapainoon

Lapsi oppii oman käyttäytymisensä säätelyä vain sopivasti kuormittuneena. Miellämme lapsen helposti huonokäytöksiseksi, jos hänen käyttäytymisensä ei mielestämme sovi tilanteeseen. Esimerkiksi sukujuhlissa energiaa pursuvaa ja liikkeeseen pyrkivää lasta pidetään usein kurittomana. Näennäisesti huonossa käyttäytymisessä on kuitenkin kyse oman kuormituksen säätelystä. "Samalla tavoin kuin aikuinen purkaa kuormitustaan esimerkiksi liikkumalla tai menemällä lepäämään, myös lapsi säätelee omaa kuormitustaan”, kertoo Tenavat tasapainoon -kirjan kirjoittanut toimintaterapeutti Merja Tompuri . ”Lapset eivät toki valitse toimintaansa ajatellen, että tilanne on kuormittava ja nyt vähennän stressiä liikkeen avulla, vaan säätely tapahtuu automaattisesti keskushermoston ohjaamana.” Jos säätelyyn ei ole mahdollisuutta tai jos sen tarve sivuutetaan, kuormitus kasvaa liian suureksi. Silloin ihminen, niin aikuinen kuin lapsi, voi huonosti. Kuormitus ei itsessää

Hulluja satuja

Hulluja. Kahjoja. Pimeitä. Ihan älyttömiä. Mutta niiin HAUSKOJA! Nyt on kyllä ammuttu täysillä ja vedetty rohkeasti ja reippaasti yli ja ympäri. Ja tällaistahan sen pitääkin olla. Ihan hulluja satuja, jotka herättää tunteita kaikenikäisissä. Tunnekirjoon kuuluvat niin riemu, ilo kuin myötähäpeä.  Avasin kirjan ensikertaa sattumanvaraisesti erään tarinan kohdalta, mikä oli kuin suora leikkaus keskusteluista oman lapsen kanssa. Tarinan nimi on Kakkakikkare ja valtava valhe. Kakkakikkare ei tahtonut kouluun vaan tahtoi jäädä kotiin pelaamaan. Niinpä hän keksi oivan idean, hän esittää sairasta ja piirtää ihoonsa vihreitä täpliä. Kakkakikkareen täti, jonka luona kikkare asui, oli heti juonessa kiinni ja esitti, että kyseessähän on ihan kamalan vakava juttu. Lopulta päästiin lääkärin vastaanoton kautta uutisiin ja sieltä avaruusrakettiin, koska eihän ole muuta vaihtoehtoa näin vaarallisessa tilanteessa kuin lähettää lapsi avaruuteen parantumaan. Siinäpä olikin Kakkakikkareella paljon pohti