Siirry pääsisältöön

Lasten vegekeittokirja


Kasvisruokaa lapsille, jes! No nyt on kiva kirja ideoita pullollaan. Nimittäin ruokaideoita. Meillä asustaa hyvin tietoinen kuusivuotias, joka ei halua syödä eläimiä. Tähän asti ollaan sitten täytetty lautanen kasvissosekeitoilla tai pasta höystettynä parsakaalilla, kukkakaalilla, herneillä ja maisseilla. Toisinaan lautaselta löytyy myös kikherneitä tai tuoreita kasviksia. 

Nyt ei enää tarvitse yksin pohtia mitä muuta lapselle voisi tarjota. Avain kustantamon LASTEN VEGE-KEITTOKIRJA tarjoaa aimo kattauksen erilaisia kasvisruokia aina alkuruoista jälkkäreihin. Resepteissä ei tietenkään ole minkäänlaisia eläinperäisiä tuotteita, ei edes perinteisiä maitotuotteita. Sekin on ihan hyvä juttu tässä meidän tapauksessa kun muksu on päättänyt olla juomatta esimerkiksi myös maitoa. Toki aikaa menee, että makuaisti tottuu uusiin korvaaviin tuotteisiin, ja lapsella tutustuminen ja tottuminen voi kestää kauemmin kuin aikuisella.

Lasten VEGE-keittokirja on pullollaan hauskankuuloisia ruokareseptejä tomaattisuukoista höpsötteleviin kurkkuihin ja onnelliseen oliivisalaattiin, sekä hullunkurisista uuniperunoista supersankarin vegekiusaukseen ja kukkakaalikepposiin. Eikä unohdeta jälkkäreitä - lettuja, jäätelöä, hilloja ja uuniomenia!

Kirja houkuttelee tutustumaan, kokeilemaan,  ja lisäämään enemmän kasvisruokaa lasten lisäksi myös koko perheen lautasille. Ja mikäs sen mukavampaa kuin yhdessä kokkaaminen!

Lasten vegekeittokirja
Tittamari Marttinen




 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oma KOPPA - puikoissa ja koukussa

Ei uskoisi, että siitä on jo melkein kymmenen vuotta kun tein edellisen kerran arvostelun Virpi Marjaana Siiran kirjasta. Miten tämä aika kulkeekaan näin nopeasti! Silloisessa kirjassa aiheena olivat ympyrät ja sen eri variaatiot . Ja silloin vain virkkailtiin, toisin kuin tässä Oma KOPPA, puikoissa - ja koukussa kirjassa, jossa myös neulotaan (eli kudotaan kuten meillä päin sanotaan). Tuon edellisen arvostelun yhteydessä vuolaasti kiittelin kirjailijaa siitä, että olin oppinut tekemään täydellisen ympyrän. Myönnän, että tasaisen pinnan tai muodon aikaansaaminen on aina hieman hankalaa. Ympyrästä tulee kuppi ja kopasta pefletti. Tykkään Virpi Marjaana Siiran tyylistä tehdä ja luoda. Se on jotenkin niin vaivatonta ja spontaania. Kuten aiemminkin sanoin, ajatus "ei oo niin justiinsa " tuntuu sopivan myös tähän kirjaan. Moka tai virhe on vaan kaunistus.  Tässä kirjassa inspiraationa ovat toimineet puut. Ja luonto yleensä. Ovathan nuo tärkeitä meidänkin olemassaolon kannalta

Satuhieronta

Satuhieronta  läsnäolevan kosketuksen ja sadun taikaa ”Satuhieronta on satujen yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Se on rentoutumista ja rauhoittumista, läsnäoloa ilon ja leikin kautta. Satuhieronnassa yhdistyy kaksi lapsen kasvun ja kehityksen kannalta oleellista asiaa:  satu ja hyvä kosketus." Muistatko miten hyvältä se tuntui kun joku piirteli selkään kuvioita? Omasta lapsuudesta se ainakin muistuu mukavana muistona mieleen. Monesti lapsina piirtelimme toistemme selkään kuvioita ja yritimme arvata mikä kuva on kyseessä. Samaa on tehty myös päiväkodissa ja koulussa. Nyt asiaa on tutkittu tarkemmin, ja sille on löytynyt nimi: ’satuhieronta’. Satuhieronta tuntuu lähes epätodellisen yksinkertaiselta tavalta poistaa monia negatiivisia asioita ja ennen kaikkea lisätä positiivisia asioita. Satuhieronnan vaikutukset ulottuvat niin psyykkiseen, fyysiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Se antaa myönteisen läheisyyden ja kosketuksen kokemuksia, tukee itsetuntoa, kehittä

Kirjosukkakirja

  En kestä, miten keksit näitä ideoita Lumi Karmitsa! Olet niin valtavan taitava luomaan taidetta puikoilla. Kirja kirjalta yhä huikeampia neulekuvioita ja -malleja.  Tässä uusimmassa kirjassa on eräs veikeä juttu. Kirjosukkakirjasta löytyy 20 erilaista upeaa sukkaa, mutta vain yksi ohje. Nii'in. Luit oikein. Eli jos osaat tehdä yhdet sukat, osaat tehdä kaikki! Kirjan kuvioiden mallikertoja voi hyödyntää myös muissa töissä kuten vaikkapa peitoissa, pipoissa, kaulahuiveissa tai hameen helmassa. Huisia, eikö! Kirjan kuvioissa vipeltävät jälleen kerran somat eläimet, kuten ketut, puput, kisut, lampaat, possut ja linnut. Pääkallojakaan ei olla unohdettu, onneksi. Näiden lisäksi seilataan merellä, tehdään eeppistä shittiä, pohditaan kuka on tuo sukkien rillipäinen nainen, ja sanotaan heipat alienille, lumiukolle ja joulupukille sekä merenneidolle. Löytyypä kuoseista tietysti myös paljon luontoteemaa ja kukkasia. Miten voi pikseleillä saada aikaan pyöreitä muotoja? Se minua aina miet