Mekon matka on pieni kertomus tärkeistä esineistä, niiden menetyksestä ja uusista mahdollisuuksista. Elämän yllätyksellisyydestä.
Kirjaa kuvataan näin "Mekon matka antaa sadun keinoin vaihtoehtoisia näkökulmia huomata ja arvostaa ympärillämme olevien vanhojen tavaroiden kauneus ja vaaliminen."
Totta. Itselleni silti tarinasta välittyi myös raskaammat tunteet kuten rakkaan menettäminen ja kaipuu, jälleennäkemisen toivo ja tietynlainen haikeus siitä, mitä tunteita jonkun aikaa sitten menetetyn löytäminen vuosien jälkeen tuntuu.
Vuokko löytää unelmiensa mekon eräästä putiikista, ihastuu ja rakastuu. Tätä mekkoa hän aikoo rakastaa ja vaalia koko sydämellä. Hän tahtoo ottaa sen mukaan kaikkialle. Kunnes yhtenä päivänä mekko katoaa. Tämän jälkeen kirjassa tehdään ns. aikahyppy ja menetystä ei oikeastaan enää käsitellä. Itseäni juuri tuo hyppäys ahdisti. Miten raskaalta se tuntuukaan kun menettää jotakin niin rakasta ja tärkeää. Entä se, että tajuaa ettei voi koskaan löytää sitä?
Tarinan opetus on siinä, että opitaan arvostamaan tavaroita ja asioita. Ja opitaan ymmärtämään kierrättämisen kauneus. Miten jokin toisen hylkäämä voi muuttua toisen aarteeksi. Vaikkei tässä tapauksessa Vuokko mekkoaan hylännytkään, mutta silti se päätyi toisten aarteeksi. Vuosien jälkeen Vuokko näkee erään liikkeen ikkunassa osan mekostaan ja palaa ajatuksissaan niihin lapsuuden kultaisiin hetkiin, jolloin mekko häntä niin kovin ilostutti.
Elämän rikkaus on juuri siinä, miten eri tavalla näemme, tunnemme, koemme ja aistimme.
Kommentit
Lähetä kommentti