Siirry pääsisältöön

Kohta voi vähän kirpaista


Mustaa huumoria, inhorealismia ja myötätuntoa. Näitä ja monia muita tuntoja ja ajatuksia herätti Adam Kayn Kohta voi vähän kirpaista. Kyseessä on päiväkirjamainen kirja nuoren lääkärin salaisista merkinnöistä. Tai ei nyt niin salaisista, vaan arkipäiväisistä tapahtumista, kommelluksista, oudoista sattumuksista ja mielenkiintoisista potilaista. 

Adam Kay on brittiläinen komediakäsikirjoittaja, mutta aiemmalta ammatiltaan lääkäri. Hän läksi lääkäriopintojen pariin 16-vuotiaana isänsä ja sukunsa miesten jalanjäljissä. Kuuden vuoden opintojen jälkeen hän viimein valmistui lääkäriksi ja yleni vuosi toisensa perään. (Brittisysteemin ammattinimikkeet ovat niin monimutkaisia, etten jaksanut kiinnittää niihin alun takertelun jälkeen enää huomiota.) Adam päätyi synnytyslääkäriksi ja vietti sillä puolella koko lääkärin uransa.

Kirja on sekä hulvaton että ajatuksia avartava. Lääkärin työn ja brittiläistä terveyshuollon saloja avataan lukijalle raa'an rehellisesti. Kaikki ei ole siltä miltä näyttää. Lääkäreitä kadehditaan ja heidän elämänsä kuvitellaan olevan ruusuilla tanssimista suuren rahatukun kanssa. Sitä se ei kuitenkaan aina ole, ja vaikka olisikin, niin raha ei tuo rakkautta. Lääkärin armottomat työajat, vähäiset unet, kiire, stressi ja uupumus verottaa niin omia voimavaroja kuin perheen/puolison kanssa vietettyä yhteistä aikaa. Jos sattuu vielä olemaan päivystysvuorossa kiireellisissä tapauksissa niin siinä jää perhejuhlat omat häät mukaan lukien työn jalkoihin. Loppua kohden huumori vaihtui lukijan silmissä traagiseen kuvaelmaan joka lopulta enteili myös Adamin lääkärin uran lopun alkua.

Adam painottaa kuitenkin, että vaikka lääkärin työ kaikkineen on varsin raadollista, ja että työn määrä ja kuormitus on lisännyt lääkärien itsemurhalukuja, on työ silti kaikin puolin antoisaa. Lääkärin työn vastaanottaminen vaatii oikeanlaisen arvomaailman, työtä tehdään siksi, että halutaan auttaa ja pelastaa ihmishenkiä. Työtä ei tehdä siksi, että halutaan päteä. Tämä ajatus tuntuu välillä vaikealta hyväksyä täällä koti-Suomessa. Monesti tuntuu, että meilläpäin lääkäreiltä monesti uupuu inhimillisyys ja kyky ottaa potilas asiakkaana. Suomessa tuskin samanlaista armottomuutta on työajoissa kuin Briteissä. 

Kirja on myös kannanotto brittiläistä terveydenhuoltoa ja NHS:ää kohti, sekä ns. kirje terveysministerille, jotta he ottaisivat asiakseen hoitaa lääkärien asiat kuntoon. 


"Keskiviikko 19. syyskuuta 2007

Sähköposti kandien opetuskeskuksen hallintojohtajalta:

Parahin Adam, 
kun vastaisuudessa lähetät neljännen vuoden opiskelijoille sähköpostia opetustilanteista, ole ystävällinen ja viittaa oppilaitokseemme sen oikealla nimellä Undergraduate Learning Centre äläkä termillä Esikoulu."


Kohta voi vähän kirpaista on Kayn ensimmäinen kirja, ja se on ollut valtaisa menestys: sen käännösoikeudet on myyty yli 20 maahan, Britanniassa sitä on myyty yli miljoona kappaletta, se on Sunday Timesin bestseller-listan ykkönen ja vuoden huumorikirja, ja se on voittanut Briteissä useita kirjakauppojen palkintoja. Kay on muokkaamassa kirjaa kahdeksanosaiseksi BBC:n komediadraamaksi. 




Kohta voi vähän kirpaista - Nuoren lääkärin salaiset päiväkirjat
Kay, Adam










Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oma KOPPA - puikoissa ja koukussa

Ei uskoisi, että siitä on jo melkein kymmenen vuotta kun tein edellisen kerran arvostelun Virpi Marjaana Siiran kirjasta. Miten tämä aika kulkeekaan näin nopeasti! Silloisessa kirjassa aiheena olivat ympyrät ja sen eri variaatiot . Ja silloin vain virkkailtiin, toisin kuin tässä Oma KOPPA, puikoissa - ja koukussa kirjassa, jossa myös neulotaan (eli kudotaan kuten meillä päin sanotaan). Tuon edellisen arvostelun yhteydessä vuolaasti kiittelin kirjailijaa siitä, että olin oppinut tekemään täydellisen ympyrän. Myönnän, että tasaisen pinnan tai muodon aikaansaaminen on aina hieman hankalaa. Ympyrästä tulee kuppi ja kopasta pefletti. Tykkään Virpi Marjaana Siiran tyylistä tehdä ja luoda. Se on jotenkin niin vaivatonta ja spontaania. Kuten aiemminkin sanoin, ajatus "ei oo niin justiinsa " tuntuu sopivan myös tähän kirjaan. Moka tai virhe on vaan kaunistus.  Tässä kirjassa inspiraationa ovat toimineet puut. Ja luonto yleensä. Ovathan nuo tärkeitä meidänkin olemassaolon kannalta

Satuhieronta

Satuhieronta  läsnäolevan kosketuksen ja sadun taikaa ”Satuhieronta on satujen yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Se on rentoutumista ja rauhoittumista, läsnäoloa ilon ja leikin kautta. Satuhieronnassa yhdistyy kaksi lapsen kasvun ja kehityksen kannalta oleellista asiaa:  satu ja hyvä kosketus." Muistatko miten hyvältä se tuntui kun joku piirteli selkään kuvioita? Omasta lapsuudesta se ainakin muistuu mukavana muistona mieleen. Monesti lapsina piirtelimme toistemme selkään kuvioita ja yritimme arvata mikä kuva on kyseessä. Samaa on tehty myös päiväkodissa ja koulussa. Nyt asiaa on tutkittu tarkemmin, ja sille on löytynyt nimi: ’satuhieronta’. Satuhieronta tuntuu lähes epätodellisen yksinkertaiselta tavalta poistaa monia negatiivisia asioita ja ennen kaikkea lisätä positiivisia asioita. Satuhieronnan vaikutukset ulottuvat niin psyykkiseen, fyysiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Se antaa myönteisen läheisyyden ja kosketuksen kokemuksia, tukee itsetuntoa, kehittä

Kirjosukkakirja

  En kestä, miten keksit näitä ideoita Lumi Karmitsa! Olet niin valtavan taitava luomaan taidetta puikoilla. Kirja kirjalta yhä huikeampia neulekuvioita ja -malleja.  Tässä uusimmassa kirjassa on eräs veikeä juttu. Kirjosukkakirjasta löytyy 20 erilaista upeaa sukkaa, mutta vain yksi ohje. Nii'in. Luit oikein. Eli jos osaat tehdä yhdet sukat, osaat tehdä kaikki! Kirjan kuvioiden mallikertoja voi hyödyntää myös muissa töissä kuten vaikkapa peitoissa, pipoissa, kaulahuiveissa tai hameen helmassa. Huisia, eikö! Kirjan kuvioissa vipeltävät jälleen kerran somat eläimet, kuten ketut, puput, kisut, lampaat, possut ja linnut. Pääkallojakaan ei olla unohdettu, onneksi. Näiden lisäksi seilataan merellä, tehdään eeppistä shittiä, pohditaan kuka on tuo sukkien rillipäinen nainen, ja sanotaan heipat alienille, lumiukolle ja joulupukille sekä merenneidolle. Löytyypä kuoseista tietysti myös paljon luontoteemaa ja kukkasia. Miten voi pikseleillä saada aikaan pyöreitä muotoja? Se minua aina miet