Siirry pääsisältöön

Jälkiä tuonpuoleisesta


Jokin tässä kirjassa sai minut ahmimaan sen pikavauhtia. Kirja oli luettu alle viikossa, ja se on minun tapauksessani nopea tahti. Minulla oli kyllä pari muutakin kirjaa kesken, mutta tätä himoitsin ja luin aina kun vain mahdollista: istuen, seisten, omassa rauhassa ja jokainen vapaa hetki, joka minulle arjen pyörityksessä suotiin. Kirjan aihe on tuttu ja minua kovasti kiehtova. Olen lukenut vastaavaa aihetta käsitteleviä kirjoja vuoden sisään aika paljon mutta jokin tässä kirjassa vain oli ylitse muiden. Kirjan ulkonäkökin oli jotenkin niin seesteinen ja kiehtova, vaikka se yksinkertaisuudessaan näyttääkin vain suurennetuilta valonpilkahduksilta tyynen veden pinnalla.

Kirja sai minut pohtimaan elämää ja kuolemaa. Ja rakkauden voimaa. Ja sitä miten kamalaa on ajatella niitä tulevia ja väistämättömiä hetkiä, jolloin joudun sanomaan hyvästit rakkaimmilleni. Ja vaikka miten tiedän, että tietoisuus jatkaa matkaansa kuoleman jälkeen, että rakkaamme ovat edelleen läsnä, ja kunhan vain pidämme aistimme avoimina ja tarkkaavaisina voimme tuntea, nähdä, kuulla ja haistaa rakkaittemme läsnäolon, tunnen silti syvää ahdistuneisuutta asiaa kohtaan. Uskon, että moni tuonpuoleisen kanssa kommunikoivakin ihminen pelkää toisen ihmisen fyysistä menettämistä, vaikka heillä olisikin mahdollisuus pitää yhteyttä sielun ja hengen tasolla.

Jälkiä tuonpuoleisesta on kirja, joka kertoo sillasta tämän ja seuraavan maailman välillä. Se kertoo rakkaudesta sekä kirjoittajan omakohtaisista kokemuksista tuonpuoleisen kanssa. Se kertoo ihailtavan määrätietoisesta naisesta, joka tahtoi selvittää tieteen kautta yliluonnollisia asioita. Kirjassa esitellään lukuisia tutkijoita ja henkisten alojen ammattilaisia, jotka tahoiltaan taistelevat rajatiedon puolesta.

Tämä teos jätti jälkensä minuun. Jätän kirjan haikeana pöydälleni, nyt se on luettu, mitä seuraavaksi... En usko, että ihan heti saan käsiini vastaavasti minua näin suuresti koskettanutta kirjaa. Ja se on harmi, koska niin mielelläni vastaavanlaisen kirjan lukisin. Ja ennen kaikkea se, että valtavirta, tutkijat ja media hyväksyisivät nämä asiat ilman skeptisyyttä ja vähättelyä. Tietoisuuden tutkimiseen tarvittaisiin enemmän rahaa, koska rahoitus lisäisi ihmisten tietoisuutta aiheesta, ja tietoisuus tekee kaikesta mahdollista.

JANIS HEAPHY DURHAM
Jälkiä tuonpuoleisesta

Hämmästyttävä tosikertomus kuoleman jälkeisistä vierailuista – ja niiden konkreettisista todisteista.
Janisin elämä mullistuu, kun hänen miehensä kuolee syöpään vuonna 2004. Pian kuoleman jälkeen Janis alkaa huomata outoja sattumuksia: valot välähtelevät, ovet avautuvat ja kello pysähtyy Maxin kuolinaikaan. Eriskummallisinta kaikista, Maxin kuolinpäivänä 2005 kylpyhuoneen peiliin ilmestyy käden jälki. 
Kun sattumuksia alkaa olla liikaa, Janisille ei jää muuta mahdollisuutta kuin selvittää, mikä voisi selittää oudot yhteensattumat.
Janis johdattaa lukijan tapaamaan tiedemiehiä ja henkiparantajia, ja matka haastaa epäilemään elämän ja kuoleman lopullisuutta. Mitä jos rakkaus onkin vahvempi kuin maailma, jonka kykenemme näkemään? Kirjassa on mukana värikuvaliite.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oma KOPPA - puikoissa ja koukussa

Ei uskoisi, että siitä on jo melkein kymmenen vuotta kun tein edellisen kerran arvostelun Virpi Marjaana Siiran kirjasta. Miten tämä aika kulkeekaan näin nopeasti! Silloisessa kirjassa aiheena olivat ympyrät ja sen eri variaatiot . Ja silloin vain virkkailtiin, toisin kuin tässä Oma KOPPA, puikoissa - ja koukussa kirjassa, jossa myös neulotaan (eli kudotaan kuten meillä päin sanotaan). Tuon edellisen arvostelun yhteydessä vuolaasti kiittelin kirjailijaa siitä, että olin oppinut tekemään täydellisen ympyrän. Myönnän, että tasaisen pinnan tai muodon aikaansaaminen on aina hieman hankalaa. Ympyrästä tulee kuppi ja kopasta pefletti. Tykkään Virpi Marjaana Siiran tyylistä tehdä ja luoda. Se on jotenkin niin vaivatonta ja spontaania. Kuten aiemminkin sanoin, ajatus "ei oo niin justiinsa " tuntuu sopivan myös tähän kirjaan. Moka tai virhe on vaan kaunistus.  Tässä kirjassa inspiraationa ovat toimineet puut. Ja luonto yleensä. Ovathan nuo tärkeitä meidänkin olemassaolon kannalta

Satuhieronta

Satuhieronta  läsnäolevan kosketuksen ja sadun taikaa ”Satuhieronta on satujen yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Se on rentoutumista ja rauhoittumista, läsnäoloa ilon ja leikin kautta. Satuhieronnassa yhdistyy kaksi lapsen kasvun ja kehityksen kannalta oleellista asiaa:  satu ja hyvä kosketus." Muistatko miten hyvältä se tuntui kun joku piirteli selkään kuvioita? Omasta lapsuudesta se ainakin muistuu mukavana muistona mieleen. Monesti lapsina piirtelimme toistemme selkään kuvioita ja yritimme arvata mikä kuva on kyseessä. Samaa on tehty myös päiväkodissa ja koulussa. Nyt asiaa on tutkittu tarkemmin, ja sille on löytynyt nimi: ’satuhieronta’. Satuhieronta tuntuu lähes epätodellisen yksinkertaiselta tavalta poistaa monia negatiivisia asioita ja ennen kaikkea lisätä positiivisia asioita. Satuhieronnan vaikutukset ulottuvat niin psyykkiseen, fyysiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Se antaa myönteisen läheisyyden ja kosketuksen kokemuksia, tukee itsetuntoa, kehittä

Kirjosukkakirja

  En kestä, miten keksit näitä ideoita Lumi Karmitsa! Olet niin valtavan taitava luomaan taidetta puikoilla. Kirja kirjalta yhä huikeampia neulekuvioita ja -malleja.  Tässä uusimmassa kirjassa on eräs veikeä juttu. Kirjosukkakirjasta löytyy 20 erilaista upeaa sukkaa, mutta vain yksi ohje. Nii'in. Luit oikein. Eli jos osaat tehdä yhdet sukat, osaat tehdä kaikki! Kirjan kuvioiden mallikertoja voi hyödyntää myös muissa töissä kuten vaikkapa peitoissa, pipoissa, kaulahuiveissa tai hameen helmassa. Huisia, eikö! Kirjan kuvioissa vipeltävät jälleen kerran somat eläimet, kuten ketut, puput, kisut, lampaat, possut ja linnut. Pääkallojakaan ei olla unohdettu, onneksi. Näiden lisäksi seilataan merellä, tehdään eeppistä shittiä, pohditaan kuka on tuo sukkien rillipäinen nainen, ja sanotaan heipat alienille, lumiukolle ja joulupukille sekä merenneidolle. Löytyypä kuoseista tietysti myös paljon luontoteemaa ja kukkasia. Miten voi pikseleillä saada aikaan pyöreitä muotoja? Se minua aina miet