Rakkaustarinoiden pitäisi kaikkien olla tosielämän kertomuksia! Sillä kaikista parhaimpiahan ne ovat kun tietää, että tässä on kyse kahdesta ihan oikeasta ihmisestä eikä fiktiivisistä hahmoista. Kuinka palavasti maailma, minä mukaan lukien, olisi toivonut Christianin ja Anankin olevan oikeasti olemassa oleva pari. Mikä ihanampaa kuin saada seurata tosielämän tuhkimontarinan vaiheita. Joo, olen romantikko.
Tässä sellainen toiveiden täyttymys on. Tosielämään perustuva rakkaustarina.
Tarinassa on myös paljon samaistuttavia elementtejä, kuten Julian - päähahmon - tylsähkö elämä, jota ohjaa lähinnä järki, ei niinkään tunteet. Ammatikseen englantia aikuisille maahanmuuttajille opettava Julia haaveilee paremmista hommista ja täyttää vapaa-aikansa käymällä maksuttomissa testeissä, sillä täytyyhän sitä nyt hyvä tarjous hyödyntää ja samalla selvittää toimiiko kuulo ja näkeekö silmät. Oman elämänsä Bridget Jones, ei tosin niin alkoholisoitunut.
Tätä seuraavaa kohtaa ainakin itse odotin kuin kuuta nousevaa. Eli milloin mies puskista pölähtää paikalle. En edes rehellisesti sanottuna tajunnut milloin se tapahtui, sillä se tapahtui miltei huomaamatta. Puiston penkillä istuessaan Julian viereen istahti tuo resuinen partasuu, johon Julia äkisti huomasikin tuntevansa vetoa. Toki hän piti itseään hulluna lähtiessään toisille "treffeille" tuon tuntemattoman miehen kanssa joka saattoi olla vaikka kuka tahansa mielipuoli.
Tarinan tarkoituksena on tietysti kertoa yllättävä rakkaustarina, mutta myös herätellä ihmisiä huomaamaan elämän vivahteikkuus sekä antamaan ihmisille ja tilanteilla mahdollisuuksia. Moni asia voi yht'äkkiseltään vaikuttaa järjettömälle tai mahdottomalle, mutta osoittautua myöhemmin täysin loogiseksi ja kohtalon sanelemaksi.
Ihan niin suoraviivainen ei Julian ja Benin tarina kuitenkaan ole, vaan matkaan mahtuu monenlaista innostuksesta epävarmuuteen. Kahden erilaisen elämän ja maailmankuvan yhdistäminen ei suju kivutta. Vai sujuuko ollenkaan...
Suosittelen ehdottomasti tutustumaan tähän kirjaan jos et tarinaa vielä tunne. Emmy Abrahamsonin tyyli on kepeä, iloinen ja helpostilähestyttävä. Ja valloittava Emmy on kirjoittanut ainakin tähän meille käännettyyn kirjaan ihanan esipuheen siitä miten paljon hän rakastaa Suomea! Hänen tekemänsä geenitestin mukaan hän on 6 prosenttisesti suomalainen, ja siitähän hän iloitsee, ah! Minä taas rakastan kaikkea sitä nippelitietoa, josta selviää viitteitä Suomeen.
Olet ihana, Emmy!
(Ja kiitos sille mainokselle, joka pomppasi silmilleni puhelinta räplätessäni. Ilman sitä en olisi ikinä tajunnut tarttua tähän kirjaan!)
Kuinka rakastua mieheen joka tulee puskista
Emmy Abrahamson
Kommentit
Lähetä kommentti