Varaa paljon nenäliinoja, onnelliset loput ovat täällä!
Heli Mäenpään Etsii omaa ihmistä on koskettavan ihana kirja rescuekoirista. Kirjaan on koottu 25 huikeaa tarinaa näistä ihanista karvanaamoista, joiden elämä ei todellakaan ole aina ollut ruusuilla tanssimista.
Kirjan tarinat on toisinaan kirjoitettu koiran vinkkelistä, toisinaan ihmisystävän. Jokainen tarina riipaisee syvältä. Vaatii voimia lukea enemmän kuin yksi tarina kerrallaan, sillä niin suuren tunnemyrskyn ne saavat aikaan. Sitä kun tahtoisi pelastaa kaikki, ja samaan aikaan on kiitollinen näistä ihanista ihmisistä, jotka ovat pelastaneet nämä hurmaavat koirat. Helppoa arki ei kuitenkaan aina adoptiokoiran kanssa ole. Niillä voi olla entisestä elämästään muistiin jääneenä monenlaisia traumoja ja pelkotiloja, jotka saattavat laueta uuden perheen luona syystä taikka toisesta. Yhteinen matka on siis pitkä prosessi, jossa kasvetaan yhdessä yhteen.
Löytyipä kirjasta ainakin yksi jo ennestään tuttu veijari, nimittäin Väätäinen. Tuo suunnattoman fiksu, puhuva koira. Ei se meidän Sulå kyllä oikein Väätäiselle tässä puhepainikkeiden käytössä pärjää. Ehkäpä Väätäinen voisi tulla opastamaan meidän karvakamun alkuun...
Takakannessa lukee "varoitus: saattaa aiheuttaa rescuekoirakuumetta". Hih, totta. Meillekin, tai lähinnä kai minulle, tuli kova halu pelastaa rescuekoira, sillä veljentyttöni oli tuolloin juuri saanut oman rescuensa. Mutta näissä adoptioissa ollaan erityisen tarkkana kenelle koira annetaan. Luovutuksessa on myös tarkat kriteerit millainen perhe ja millaiset olosuhteet kellekin koiralle vaaditaan. Meidän kohdalla homma kaatui lopulta siihen, että meillä oli pieniä lapsia ja toisissa tapauksissa siihen, että äänekäs perhe-elämä tai toisen kaverikoiran puute olivat esteenä. Myöhemmin meille muutti ärsyttävän ihana - ei rescue - pentu. Ehkä jonakin päivänä meidänkin lauma kelpaisi jollekin kotia kovasti kaipaavalle rescuelle.
Heli Mäenpää sanoo olevansa citymaalainen, eli Helsingistä Lahnajärvelle muuttanut. Sinne hän perusti saattokodin sairaille ja vanhoille rescuekoirille. Ihanaa kun on ihmisiä, joilla on sydän paikallaan. Vaikkakin kodittomia eläimiä on maailmassa ihan liikaa, eikä kaikkia pysty mitenkään pelastamaan, ja se särkee minun ja monen muun sydämen. Mutta silti, yksikin hyvä teko on jonkun karvakamun pelastus.
HELI MÄENPÄÄ
Etsii omaa ihmistä
25 tarinaa rescuekoirista
Johnny Kniga 2022
Kommentit
Lähetä kommentti