Siirry pääsisältöön

Mitä jos en löydä sinua koskaan

Harper Collins Suomi 2020

Alun vetelehdinnän jälkeen kirjasta kehkeytyi ihan mukaansatempaava tarina. Tarina alkaa sokerisen romanttisella rakkaustarinalla, vuosia yhdessä olleella pariskunnalla, jotka tapasivat koulussa ja ovat sittemmin olleet kuin paita ja peppu. Kunnes yhtäkkiä kuin salama kirkkaalta taivaalta mies päättääkin pudottaa pommin, kesken lastenhankintakeskustelun. Siinä sitä sitten ollaan, tyhjän päällä 36-vuotiaana. Kuka hänet nyt enää haluaa ja miten ihmeessä hän enää ehtii lapsia hankkimaan, miettii kirjan päähahmo Laurie.

Laurie velloo surussa, vihan tunteissa, katkeruudessa, yksinjäämisen ahdistuksessa melko pitkän ajan, mutta hänen exänsä on jo aikaa sitten täyttänyt elämänsä uusilla kuvioilla. Siis aikaa sitten, vaikka erosta on vielä vähän aikaa. Mahtoiko ex ollakin petollinen petturi...

Kun asiat menee huonosti, asioita menee huonosti kuin liukuhihnalta. Kaavaan sopivasti Laurie jää työpaikkansa hissiin jumiin, mutta ei yksin. Hänen seuranaan on työpaikan häntäheikki, hieman lipevä naistennaurattaja, eikä Laurie voi uskoa, että juuri tuon miehen kanssa hän joutuu viettämään tuskallisia hetkiä jumiutuneessa hississä. Mutta kuten kohtalolla on tapana, se järjestää meitä tuon tuosta kummallisiin tilanteisiin, jotka ohjaavat elämiemme suuntaa vaikuttaen koko loppuelämämme kuvioihin. Tilanteet johtavat toisiin ja Laurie ja häntäheikki, komea Jamie, päätyvät tekemään jotakin hyvin erikoista ja hämmentävää, ehkä jopa hieman luvatontakin jos oikein tilannetta alkaa pohtimaan. Ja siitä päästäänkin  kansikuvan tekstiin "jos rakkauden teeskenteleminen on näin helppoa, mistä tietää milloin se on todellista?".

Meinasin jo huudahtaa, että vihaan sinua Mhairi, kun pääsin kohti tarinan loppua. Mutta onneksi ei tarvinnut, onnellinen loppu sieltä tuli kuin tilauksesta. Miksi edes toivoa mitään muuta kun elämä ympärillä on muutoin niin arvaamatonta ja toisinaan jopa kaoottista.

Mitä jos en löydä sinua koskaan
Mhairi McFarlane
Harper Collins Suomi 2020




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Onni & Rohkeus

Onni ja Rohkeus - kaksi tärkeää palasta elämän palapelissä.  Docendon  kevään uutuuskirjat  ONNI  ja  ROHKEUS  sisältävät kumpainenkin  50 meditaatio- ja rentoutumisharjoitusta  kohottamaan mielialaasi sekä parantamaan itseluottamustasi. Kauniit kuvat ja jokaiseen hetkeen ja päivään sopivat pienet rentoutusmishetket, ajatustyöt ja meditaatiot täyttävät nämä kirjat.  Harjoitukset perustuvat tunnustettuihin tutkimuksiin ja hoitomuotoihin, kuten kognitiiviseen psykoterapiaan, tunnepohjaiseen mielen harjoittamiseen, tietoiseen läsnäoloon perustuvaan stressinhallintaan, voimalauseisiin ja mielikuvaharjoituksiin.  Jo pelkästään kirjojen selailu ja kuvien katsominen toimi ainakin minulla tietynlaisena meditaationa. Mieli rauhoittui kauniita kuvia katsellessa. Harjoituksetkin ovat varsin yksinkertaisia, lyhyitä ja lempeitä, eikä niiden tekemiseen vaadita paljoa. Hetki aamuisin, päivällä tai nukkumaanmennessä riittää.  ...

Pohjolan taruja

  Erityisesti nuorille suunnattu Pohjolan taruja kirja esittelee kiehtovalla tavalla Kalevalan, Eddan ja kansanuskontojen jumalia, sankareita sekä muita myyttisiä taruolentoja. Tosin panee kyllä miettimään, onko kyseessä sittenkään tarut, vai pohjautuuko nämä hahmot todellisuuteen, joita eri kulttuuriperinnöissä esiintyy. Se jääköön arvoitukseksi, sillä mielipiteitä on monia. Itse uskon, että kaikessa piilee totuuden siemen, tavalla tai toisella. Pohjolan taruja yhdistää jonkinlainen synkkyys ja suuret tunteet sekä suurieleiset teot , kolisevat egot ja kostonhimo. Jos siis olet herkkä imemään itseesi ympärillä olevia energioita, suosittelen suojaamaan itsesi. Ainakin itsellä alkoi ahdistuksen tunteet painaa mieltä näitä tarinoita lukiessa. Tosin kyllähän suurinosa tuntee ainakin Kalevalan ja muistaa miten kaikki meni. Kirja esittelee muun muassa ukkosenjumala Thorin, tietäjä Väinämöisen, Freijan ja Hongottaren sekä viikingit, haltijat, jättiläiset, maahiset, peikot ja muut taruj...

Tenavat tasapainoon

Lapsi oppii oman käyttäytymisensä säätelyä vain sopivasti kuormittuneena. Miellämme lapsen helposti huonokäytöksiseksi, jos hänen käyttäytymisensä ei mielestämme sovi tilanteeseen. Esimerkiksi sukujuhlissa energiaa pursuvaa ja liikkeeseen pyrkivää lasta pidetään usein kurittomana. Näennäisesti huonossa käyttäytymisessä on kuitenkin kyse oman kuormituksen säätelystä. "Samalla tavoin kuin aikuinen purkaa kuormitustaan esimerkiksi liikkumalla tai menemällä lepäämään, myös lapsi säätelee omaa kuormitustaan”, kertoo Tenavat tasapainoon -kirjan kirjoittanut toimintaterapeutti Merja Tompuri . ”Lapset eivät toki valitse toimintaansa ajatellen, että tilanne on kuormittava ja nyt vähennän stressiä liikkeen avulla, vaan säätely tapahtuu automaattisesti keskushermoston ohjaamana.” Jos säätelyyn ei ole mahdollisuutta tai jos sen tarve sivuutetaan, kuormitus kasvaa liian suureksi. Silloin ihminen, niin aikuinen kuin lapsi, voi huonosti. Kuormitus ei itsessää...