Siirry pääsisältöön

Gastronaatti


Gastronaatti eli kuinka rakastua rippeisiin
Satu Koivisto

Minulla oli jotenkin ihan erilainen käsitys tästä kirjasta, ainakaan en olettanut sen olevan reseptikirja. Olen nähnyt kyllä kirjaa monesti (netti)kaupan hyllyllä mutta olen ajatellut sen olevan jonkinlainen alan teoriakirja. Ihmettelin muinoin, että miten se eräs pikamajoneesin ohje on linkitettynä tähän kirjaan.

Nyt kun kirjan sain käsiini, yllätyin suuresti. Tämähän on ruokakirja. 
Simppelin kokoinen, kivannäköinen, sisällöltään erilainen kuin muut alan kirjat. 
Tykkäsin valtavasti siitä, että kirja on jaettu raaka-aineittain kappaleisiin, eli parsakaalireseptit ovat parsakaalin alla ja lihareseptit lihan alla, jne. 
Kirja sisältää noin parikymmentä raaka-ainetta ja niistä valmistettuja reseptejä on reilut 70. Kirjassa esitellään perusraaka-aineita, ja niitä jotka harmikseen ovat jääneet unohduksiin, mutta joista syntyy herkullisia ruokia. Kirjan ideologiaan kuuluu myös se, että kaikki syödään, kaikki otetaan talteen, ja näin yritetään vähentää ruokahävikkiä. Älä siis vierasta tähteitä, vaan muokkaa niistä kokonaan uusi herkku. Gastronaatti antaa siihen ideoita ja apuja. Kirjaan on valittu raaka-aineita, jotka ovat edullisia, monipuolisia ja helppoja hankkia tai kasvattaa itse.

Reseptit ovat uudenlaisia ja persoonallisia, mutta silti helposti toteutettavissa. 

Raparperista syntyy chutney, raikas raparperi-kaalisalaatti tai valkosuklaaleivoksia, joihin on käytetty raparperisiirapin keittämisestä jäljelle jäänyttä raparperimäskiä.

Maidosta syntyy herkullista kotijuustoa, jota ajattelin kyllä itsekin tehdä, valkosipulilla tai kesäaikaan ruohosipulilla maustettuna. Ihan vesi herahtaa kielelle pelkästä ajatuksesta!

Kesäkurpitsasta voit syödä myös kukat, parsakaalista varret ja punajuurista lehdet.

Tomaatteja, parsakaalta ja porkkanoita voi paahtaa uunissa ja käyttää niitä pitkin viikkoa. Peruna sopii pizzaan ja sitruuna pelastaa monen ruoan.

Niin ja minulle ja muille kirjan nimen ihmettelijöille: Kirjan nimen loppu, naatti, viittaa paitsi juuresten vihreisiin osiin, mutta myös nauttimiseen savolaisittain. Kyllähän se omassakin sanavarastossani on, naatiskelu.
Satu Koivisto on Maku-lehden päätoimittaja ja kotikokki. Hänen miehensä Tommi Koivisto kirjoittaa Isyyspakkaus-blogia ja on kuvannut tämän kirjan ruoat (jotka ovat ihan oikeasti tehtyjä ja kuvausten jälkeen syötyjä).



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kotikeittiön rohdot

Ihana lisä rohtokirjojeni joukkoon on tämä Readme.fi:n julkaisema uutuus Kotikeittiön rohdot (Raija Kivimetsä) Oppaan ohjeilla ja vinkeillä löydät vaivoihisi hoidon keittiöstäsi sen sijaan, että turvautuisit lääkekaapin sisältöön. Toki aina pitää järki päässä pitää eikä omin päin saa lopettaa lääkärin määräämiä lääkkeitä. Mutta suosittelen silti tutustumaan tähän kirjaan, voit yllättyä mitä kaikkea hyvää kaapeistasi löytyykään. Moni tuttu raaka-aine pitää sisällään melkoisia yllätyksiä. Tomaatti, sipulit, kaalit, mustapippuri, sitruuna ja hunaja näin ensitöikseen mainittuna ovat mahtavia terveyspommeja - nautit niitä sitten yksin tai yhdessä. Myös monet yrtit, öljyt, mausteet ja marjat ovat monella tapaa hyödyllisiä terveydellemme. Kirsikka auttaa kihtiin, tyrni hoitaa limakalvoja ja ehkä monen yllätykseksi marja-aronia se vasta mahtava tapaus onkin! Aronia on marjojen kuningas, siinä on runsaasti kivennäisaineita ja C-vitamiinia. Se tekee hyvää aivoille ja sydämelle sekä poistaa tu...

Tenavat tasapainoon

Lapsi oppii oman käyttäytymisensä säätelyä vain sopivasti kuormittuneena. Miellämme lapsen helposti huonokäytöksiseksi, jos hänen käyttäytymisensä ei mielestämme sovi tilanteeseen. Esimerkiksi sukujuhlissa energiaa pursuvaa ja liikkeeseen pyrkivää lasta pidetään usein kurittomana. Näennäisesti huonossa käyttäytymisessä on kuitenkin kyse oman kuormituksen säätelystä. "Samalla tavoin kuin aikuinen purkaa kuormitustaan esimerkiksi liikkumalla tai menemällä lepäämään, myös lapsi säätelee omaa kuormitustaan”, kertoo Tenavat tasapainoon -kirjan kirjoittanut toimintaterapeutti Merja Tompuri . ”Lapset eivät toki valitse toimintaansa ajatellen, että tilanne on kuormittava ja nyt vähennän stressiä liikkeen avulla, vaan säätely tapahtuu automaattisesti keskushermoston ohjaamana.” Jos säätelyyn ei ole mahdollisuutta tai jos sen tarve sivuutetaan, kuormitus kasvaa liian suureksi. Silloin ihminen, niin aikuinen kuin lapsi, voi huonosti. Kuormitus ei itsessää...

Hulluja satuja

Hulluja. Kahjoja. Pimeitä. Ihan älyttömiä. Mutta niiin HAUSKOJA! Nyt on kyllä ammuttu täysillä ja vedetty rohkeasti ja reippaasti yli ja ympäri. Ja tällaistahan sen pitääkin olla. Ihan hulluja satuja, jotka herättää tunteita kaikenikäisissä. Tunnekirjoon kuuluvat niin riemu, ilo kuin myötähäpeä.  Avasin kirjan ensikertaa sattumanvaraisesti erään tarinan kohdalta, mikä oli kuin suora leikkaus keskusteluista oman lapsen kanssa. Tarinan nimi on Kakkakikkare ja valtava valhe. Kakkakikkare ei tahtonut kouluun vaan tahtoi jäädä kotiin pelaamaan. Niinpä hän keksi oivan idean, hän esittää sairasta ja piirtää ihoonsa vihreitä täpliä. Kakkakikkareen täti, jonka luona kikkare asui, oli heti juonessa kiinni ja esitti, että kyseessähän on ihan kamalan vakava juttu. Lopulta päästiin lääkärin vastaanoton kautta uutisiin ja sieltä avaruusrakettiin, koska eihän ole muuta vaihtoehtoa näin vaarallisessa tilanteessa kuin lähettää lapsi avaruuteen parantumaan. Siinäpä olikin Kakkakikkareella paljon p...