Siirry pääsisältöön

Mekkotehdas aikuisille, WSOY


Olen ehkä hieman ihmetellyt mielessäni Mekkotehtaan suurta suosiota ompelupiireissä. Kirja on herättänyt paljon kiinnostusta ja monet ovat odottaneet sen tuloa kuin kuuta nousevaa. Tätä Mekkotehdas aikuisille –kirjaa edelsi Mekkotehdas-kirja, joka sisälsi mekkokaavoja tytöille, ja lisäksi runsaasti sisustus- & somistusohjeita.
Jotakin ihmeellistä tässä kirjassa kuitenkin täytyy olla, koska se nimittäin sai aikaan ihmeen. Etsin kirjasta itseäni miellyttävän ohjeen, otin kaapista kaavapaperia ja ihan oikeasti piirsin itselleni kaavat Inger-mekosta. Tein hieman muokkailuja ja tein mekosta täyspitkän ja avonaisella selällä. Lisää ihmettelyn aihetta antoi se, että leikkaaminen ja ompelu sujui niin helposti ja vaivatta, että puku oli valmis alle tunnissa. Jopa hihat istuivat paikoilleen suhteellisen vaivattomasti. Ainoa ärsytys tässä projektissa oli mittanauhan lukemat ja se, että isommassa koossa puku ei enää näytä niin hyvältä kuin vaikkapa koossa 38 tai 40. Mittoja ottaessani luulin jo unelmani käyneen toteen pienen vyötärönympäryksen suhteen, mutta harmikseni huomasin piteleväni mittanauhaa väärinpäin.

Ensisilmäyksellä kirja saattaa vaikuttaa sekavalta tai poukkoilevalta, koska ohjeet ja mallit eivät välttämättä ole aina rintarinnan, vaan mallin kuva saattaa olla esiteltynä jollakin muulla sivulla kuin siinä ohjeen vieressä. Tai ainakin siltä minusta alussa tuntui. Mutta kun kirjaan paremmin tutustuu ja paneutuu ajan kanssa, niin kyllä se pikkuhiljaa alkoi tuntua selkeältä. Samasta mallista vain saattaa olla erilaisia variaatioita ja niitä on esillä siellä täällä.

Kirjan alussa esitellään perustietoa ompelusta, kankaan valinnasta ja menekistä, ja ohjeistetaan miten kaavamerkintöjä luetaan. Sen jälkeen esitellään yleisiä ompeluohjeita, kuten kanttausohjeita, vetoketjun ompeluohje, päärmäys jne. Itse odotan sitä hetkeä kun pääsen eroon tästä vetoketjukammostani. Tai siis sen ompelusta. Kirjan ohje tuntuu niin helpolta mutta itse tarvitsisin vielä tusinan apukuvia ja mielelläni kädestä pitäen annettavaa opetusta tai vähintään opetusvideon, että uskaltaisin edes yrittää. Olenhan minä kuitenkin sentään edes joskus vetoketjuja ommellut, jopa piilovetoketjun, ja muinoin opintojen ohessa suorittanut ompelun peruskurssinkin, mutta vetoketju on edelleen minulle mörkö.

Kirjasta löytyy 10 kaavaa aikuisten mekkoihin (34-46) sekä yksi tyttöjen mekkokaava. Mallit ovat yksinkertaisia ja näyttävät helpohkoilta, asiaanhan vaikuttaa paljon ompelijan oma taso ja omat kyvyt ompelun suhteen. Kirjassa annetaan lisäksi ohjeita mekkomallien muunteluun ja materiaalivalintoihin. Materiaaleillahan on suuri merkitys vaatteen ilmeelle ja istuvuudellekin. Sama mekko trikoosta tai puuvillaisesta kankaasta pitsisomistein ovat kuin yö ja päivä, eli eri materiaaleilla saadaan luotua erilaista fiilistä.

Visuaaliselta ilmeeltään kirja on kaunis. Kirjan kuvia katsellessa on välillä vaikea uskoa sitä kotimaiseksi kirjaksi. Herkät ja vaaleasävyiset, kuin unenomaiset kuvat luovat ihanaa tunnelmaa. Aisteja hivelevä lukukokonaisuus.

Kirjan mekkomallit ja ohjeet ovat Mekkotehdas –blogista tuttujen Kirsi Etulan ja Sunna Valkeapää-Ikolan käsialaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oma KOPPA - puikoissa ja koukussa

Ei uskoisi, että siitä on jo melkein kymmenen vuotta kun tein edellisen kerran arvostelun Virpi Marjaana Siiran kirjasta. Miten tämä aika kulkeekaan näin nopeasti! Silloisessa kirjassa aiheena olivat ympyrät ja sen eri variaatiot . Ja silloin vain virkkailtiin, toisin kuin tässä Oma KOPPA, puikoissa - ja koukussa kirjassa, jossa myös neulotaan (eli kudotaan kuten meillä päin sanotaan). Tuon edellisen arvostelun yhteydessä vuolaasti kiittelin kirjailijaa siitä, että olin oppinut tekemään täydellisen ympyrän. Myönnän, että tasaisen pinnan tai muodon aikaansaaminen on aina hieman hankalaa. Ympyrästä tulee kuppi ja kopasta pefletti. Tykkään Virpi Marjaana Siiran tyylistä tehdä ja luoda. Se on jotenkin niin vaivatonta ja spontaania. Kuten aiemminkin sanoin, ajatus "ei oo niin justiinsa " tuntuu sopivan myös tähän kirjaan. Moka tai virhe on vaan kaunistus.  Tässä kirjassa inspiraationa ovat toimineet puut. Ja luonto yleensä. Ovathan nuo tärkeitä meidänkin olemassaolon kannalta

Satuhieronta

Satuhieronta  läsnäolevan kosketuksen ja sadun taikaa ”Satuhieronta on satujen yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Se on rentoutumista ja rauhoittumista, läsnäoloa ilon ja leikin kautta. Satuhieronnassa yhdistyy kaksi lapsen kasvun ja kehityksen kannalta oleellista asiaa:  satu ja hyvä kosketus." Muistatko miten hyvältä se tuntui kun joku piirteli selkään kuvioita? Omasta lapsuudesta se ainakin muistuu mukavana muistona mieleen. Monesti lapsina piirtelimme toistemme selkään kuvioita ja yritimme arvata mikä kuva on kyseessä. Samaa on tehty myös päiväkodissa ja koulussa. Nyt asiaa on tutkittu tarkemmin, ja sille on löytynyt nimi: ’satuhieronta’. Satuhieronta tuntuu lähes epätodellisen yksinkertaiselta tavalta poistaa monia negatiivisia asioita ja ennen kaikkea lisätä positiivisia asioita. Satuhieronnan vaikutukset ulottuvat niin psyykkiseen, fyysiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Se antaa myönteisen läheisyyden ja kosketuksen kokemuksia, tukee itsetuntoa, kehittä

Kirjosukkakirja

  En kestä, miten keksit näitä ideoita Lumi Karmitsa! Olet niin valtavan taitava luomaan taidetta puikoilla. Kirja kirjalta yhä huikeampia neulekuvioita ja -malleja.  Tässä uusimmassa kirjassa on eräs veikeä juttu. Kirjosukkakirjasta löytyy 20 erilaista upeaa sukkaa, mutta vain yksi ohje. Nii'in. Luit oikein. Eli jos osaat tehdä yhdet sukat, osaat tehdä kaikki! Kirjan kuvioiden mallikertoja voi hyödyntää myös muissa töissä kuten vaikkapa peitoissa, pipoissa, kaulahuiveissa tai hameen helmassa. Huisia, eikö! Kirjan kuvioissa vipeltävät jälleen kerran somat eläimet, kuten ketut, puput, kisut, lampaat, possut ja linnut. Pääkallojakaan ei olla unohdettu, onneksi. Näiden lisäksi seilataan merellä, tehdään eeppistä shittiä, pohditaan kuka on tuo sukkien rillipäinen nainen, ja sanotaan heipat alienille, lumiukolle ja joulupukille sekä merenneidolle. Löytyypä kuoseista tietysti myös paljon luontoteemaa ja kukkasia. Miten voi pikseleillä saada aikaan pyöreitä muotoja? Se minua aina miet