Siirry pääsisältöön

Pistoksissa


Opiskelujen myötä perus kaavaoppi pitäisi olla hallussa, ja muistan kyllä saaneeni erityiskiitosta hyvin tehdystä piilovetoketjun ompelustakin, mutta kyllä se ompelu silti on melkoinen mörkö itselleni. Halua olisi kyllä paljonkin tehdä ja luoda omia vaatteita. Saisi juuri sellaisia mistä on aina haaveillut ja joita kaupasta ei saa. Mutta en vain saa aikaiseksi yrittää. Pelkään epäonnistumista. Vältän vaikeita juttuja, kuten vetoketjun ompelua, tai jopa napinläven tekemistä. Tai jos vaatteessa on enemmän kuin kaksi yhteen ommeltavaa osaa jätän mallin haaveilun tasolle. Niinpä minun ompeluni on näitä kahden sauman saumurointeja tai kestovaippojen tekoa.

Saadessani käteeni Gummeruksen uutuuskirjan Pistoksissa, huomaan olevani itsekin pistoksissa. Ompelukärpänen tuntuu pistäneen minua, ja huomaan ajattelevani että vau, olisiko se oikeasti näin helppoa, ja ennen kaikkea mahdollista, että minä voisin onnistua tällaisissa töissä. Sormeni syyhyävät päästä käsiksi kangasvarastoihini (joita siis on, vaikken mitään varsinaisesti uskallakaan tehdä) ja jo miltei näen valmiin vaatteen ylläni.

Kirjan kirjoittaja, Tilly Walnes, on itseoppinut ompelija ja hän pitää suosittua blogia Tilly and the Buttons. Kirja on raikas uutuus ja uskoisin sen aiheuttavan helpotuksen huoahduksia monille ompelusta haaveileville. Kirja neuvoo alusta alkaen ompelemisen alkeet, ompelukoneen käytön, kaavojen tekemisen ja muokkaamisen ja itse ompelun - kaikki tämä ja enemmänkin selkeiden kuvien ja tekstiohjeiden kera.
Kirjan mukana tulee luonnollisenkokoiset, useita vaatekokoja sisältävät kaavat. Kirja opastaa myös sen miten kaavoja voidaan muokata itselleen sopivammiksi, ja antaa vinkkejä miten samasta mallista saadaan muutosten avulla erilaisia vaihtoehtoja.

Pistoksissa –kirjassa on seitsemän lukua, ja kukin luku käsittää yhden kaavan/vaatteen. Jokaisessa luvussa esitellään tekniikat, mitä kyseiseen työhön tarvitaan, kerrotaan miten mallia voi muuttaa persoonallisemmaksi esim. taskujen, nappien tai rusettien avulla. Jokaisessa luvussa on myös ’Ompelemisesta elämäntapa’ –osio, joka opastaa esimerkiksi miten toimia kangaskaupassa tai miten ompeluaikaa voi järjestää kiireen keskellä.


Omaa pohdintaa…
Vaikka en ihan aloittelija ompelemisessa olekaan, tuli kirjan myötä monia ahaa-elämyksiä, jotka osaltaan lisäsivät innostusta asian suhteen. Toisaalta taas itselleni vaikeisiin asioihin kuten vetoketjun ompeluun olisin ehkä kaivannut vielä lisää vaiheittain eteneviä opasteita, kuvien kera. Ja huomasin myös joitakin eroavaisuuksia neuvoissa ja opastuksissa siihen nähden miten itselleni on vastaavat asiat muinoin opetettu. Mutta aloittelijalle suosittelen, että kannattaa seurata Tillyn tekemiä ohjeita, ja sitten kun tuntumaa tekemisen kautta alkaa löytyä niin jotkut työvaiheet voi ihan hyvin hypätä yli tai korvata jollakin muulla vastaavalla tavalla.
Kirja itsessään on ilahduttavan pirteä ja hauska, ilmeeltään 60-lukumainen. Kirjoittajan humoristinen kirjoitustyyli luo myös osaltaan ilon pilkahduksia. Tämä kirja olisi passeli vaihtoehto myös kouluihin tai erilaisille kursseille materiaaliksi. Asiat selitetään niin kuin ne ovat, ilman vaikeasti ymmärrettävää ammattikieltä.




Kommentit

  1. Oi, vaikuttaapa kivalta kirjalta! Mulle napinläpi on kauhistus, teen aina mieluummin vetskarin tai nepparit tai mitä tahansa muuta, paitsi napinläven :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oma KOPPA - puikoissa ja koukussa

Ei uskoisi, että siitä on jo melkein kymmenen vuotta kun tein edellisen kerran arvostelun Virpi Marjaana Siiran kirjasta. Miten tämä aika kulkeekaan näin nopeasti! Silloisessa kirjassa aiheena olivat ympyrät ja sen eri variaatiot . Ja silloin vain virkkailtiin, toisin kuin tässä Oma KOPPA, puikoissa - ja koukussa kirjassa, jossa myös neulotaan (eli kudotaan kuten meillä päin sanotaan). Tuon edellisen arvostelun yhteydessä vuolaasti kiittelin kirjailijaa siitä, että olin oppinut tekemään täydellisen ympyrän. Myönnän, että tasaisen pinnan tai muodon aikaansaaminen on aina hieman hankalaa. Ympyrästä tulee kuppi ja kopasta pefletti. Tykkään Virpi Marjaana Siiran tyylistä tehdä ja luoda. Se on jotenkin niin vaivatonta ja spontaania. Kuten aiemminkin sanoin, ajatus "ei oo niin justiinsa " tuntuu sopivan myös tähän kirjaan. Moka tai virhe on vaan kaunistus.  Tässä kirjassa inspiraationa ovat toimineet puut. Ja luonto yleensä. Ovathan nuo tärkeitä meidänkin olemassaolon kannalta

Satuhieronta

Satuhieronta  läsnäolevan kosketuksen ja sadun taikaa ”Satuhieronta on satujen yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Se on rentoutumista ja rauhoittumista, läsnäoloa ilon ja leikin kautta. Satuhieronnassa yhdistyy kaksi lapsen kasvun ja kehityksen kannalta oleellista asiaa:  satu ja hyvä kosketus." Muistatko miten hyvältä se tuntui kun joku piirteli selkään kuvioita? Omasta lapsuudesta se ainakin muistuu mukavana muistona mieleen. Monesti lapsina piirtelimme toistemme selkään kuvioita ja yritimme arvata mikä kuva on kyseessä. Samaa on tehty myös päiväkodissa ja koulussa. Nyt asiaa on tutkittu tarkemmin, ja sille on löytynyt nimi: ’satuhieronta’. Satuhieronta tuntuu lähes epätodellisen yksinkertaiselta tavalta poistaa monia negatiivisia asioita ja ennen kaikkea lisätä positiivisia asioita. Satuhieronnan vaikutukset ulottuvat niin psyykkiseen, fyysiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Se antaa myönteisen läheisyyden ja kosketuksen kokemuksia, tukee itsetuntoa, kehittä

Kirjosukkakirja

  En kestä, miten keksit näitä ideoita Lumi Karmitsa! Olet niin valtavan taitava luomaan taidetta puikoilla. Kirja kirjalta yhä huikeampia neulekuvioita ja -malleja.  Tässä uusimmassa kirjassa on eräs veikeä juttu. Kirjosukkakirjasta löytyy 20 erilaista upeaa sukkaa, mutta vain yksi ohje. Nii'in. Luit oikein. Eli jos osaat tehdä yhdet sukat, osaat tehdä kaikki! Kirjan kuvioiden mallikertoja voi hyödyntää myös muissa töissä kuten vaikkapa peitoissa, pipoissa, kaulahuiveissa tai hameen helmassa. Huisia, eikö! Kirjan kuvioissa vipeltävät jälleen kerran somat eläimet, kuten ketut, puput, kisut, lampaat, possut ja linnut. Pääkallojakaan ei olla unohdettu, onneksi. Näiden lisäksi seilataan merellä, tehdään eeppistä shittiä, pohditaan kuka on tuo sukkien rillipäinen nainen, ja sanotaan heipat alienille, lumiukolle ja joulupukille sekä merenneidolle. Löytyypä kuoseista tietysti myös paljon luontoteemaa ja kukkasia. Miten voi pikseleillä saada aikaan pyöreitä muotoja? Se minua aina miet