Olo on hämmentynyt luettuani tämän. Ei tosin siitä syystä, että Grace suunnitelmallisesti tappoi miltei koko perheensä, vaan ihan muista syistä. Eritoten siitä, miten tarina lopulta päättyi. Oikeastaan tunnen empatiaa ja epäreiluuden tunteita.
Kirjan nimi Näin päästin perheeni päiviltä saa hämmentymään jo heti alkumetreillä.Varsinkin kun jossakin mainittiin tarkennus ”jäämättä siitä kiinni”, mutta silti Grace istuu vankilassa. Mielessä pyöri kysymyksiä, että mikä tämä kuvio nyt oikein on. Mutta oikeasti tarina oli kirjoitettu nerokkaasti, monessa tasossa ja osittain päiväkirjamaisesti, välillä hieman piikitellen lukijaakin. Tykkään kovasti tällaisesta mustanpuhuvasta huumorista ja sarkasmista.
Se mitä Grace teki ja miksi, oli ihan ymmärrettävää. Hän kosti itsensä ja äitinsä kokeman vääryyden. Kyllähän sitä itsekin kiehuu ja sisäisesti kiroaa ihmisiä syvimpään helvettiin aina välillä. Varsinkin niitä, jotka ovat itseä tai lähimmäisiä syvästi loukanneet tai väärin kohdelleet. Jonkinlainen moraali ja etiikantaju sitä kuitenkin saa onneksi (kai) nuo ajatukset pysymään ajatusten tasolla. Mutta on varsin hykerryttävää lukea jonkun muun toteuttaneen nuo päässä pitkään pyörineet kostosuunnitelmat, ja vieläpä niin letkeän keveästi ettei tilanteista pääse syntymään turhia jännityksen tunteita tai liiemmin syyllisyydenkään. Olisin minäkin tuollaiset munapäät tahtonut päästää päiviltä.
Välillä tarina poukkoili siten, etten aina pysynyt kärryillä missä nyt mennään, monesko uhri oli menossa ja oliko kaikki edes Gracen tekosia. Ja vaikka rakastan runsasta ja rönsyilevää tekstintuottoa, niin sitä oli tässä ehkä hivenen liikaa silti. Moni kohtaus olisi voitu tiivistää puoleen siitä sivumäärästä mitä se tässä oli. Hyppelehdin ihan surutta välillä sivujenkin yli enkä silti tipahtanut kyydistä – sen verran kiire minulla oli saada selville, millä tavalla seuraava uhri pääsee hengestään.
Näin päästin perheeni hengiltä
Bella Mackie
S&S 2024
Kommentit
Lähetä kommentti