Siirry pääsisältöön

Syötävä metsäpuutarha


Lisää puutarhateemaa, tällä kertaa metsäpuutarhan muodossa. Sanana se kuulostaa aika eksoottiselta ja myös jollain tavalla mystiseltä. Täytyykö minun perustaa puutarhani metsään?

Syötävä metsäpuutarha on ekosysteemien toimintaa ja metsänreunan lajirunsautta jäljittelevä puutarha, joka tuottaa ruokaa ja parantaa samalla ympäristön tilaa. Bokashin tapaan metsäpuutarha sitoo hiiltä. Lisäksi se on täynnä elämää ja on kaunis perintö tuleville sukupolville. 

Syötävän metsäpuutarhan voi perustaa monenlaiseen paikkaan, takapihalle, pellolle, puistoon, niitylle tai metsäisempään ympäristöön. Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta ihanteellisia paikkoja ovat vaurioituneet ekosysteemit, kuten avohakkuualat ja tehoviljellyt pellot. 

Käytännössä metsäpuutarhan perustaminen muualle kuin omaan puutarhaan voi olla haasteellista sekä kallista sillä esimerkiksi pellon hankkiminen vaatii rahaa. Mutta puutarhassa pienilläkin muutoksilla voi päästä lähemmäs 'metsämäistä' puutarhaa mm. jättämällä osan nurmikosta leikkaamatta ja antamalla sen niityttyä, korvaamalla osan nurmesta syötävillä perennoilla ja maanpeitekasveilla sekä valitsemalla kasveja, joilla on monia tehtäviä. 

Kirjasta löytyy metsäpuutarhan perustamisen tietopaketti, mutta myös lajitietoa syötävän metsäpuutarhan puuvartisista kasveista, perennoista, pensaista ja puista.


Syötävä metsäpuutarha – Johdatus suunnitteluun ja lajistoon
Joel Rosenberg
Into Kustannus 2023





 

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oma KOPPA - puikoissa ja koukussa

Ei uskoisi, että siitä on jo melkein kymmenen vuotta kun tein edellisen kerran arvostelun Virpi Marjaana Siiran kirjasta. Miten tämä aika kulkeekaan näin nopeasti! Silloisessa kirjassa aiheena olivat ympyrät ja sen eri variaatiot . Ja silloin vain virkkailtiin, toisin kuin tässä Oma KOPPA, puikoissa - ja koukussa kirjassa, jossa myös neulotaan (eli kudotaan kuten meillä päin sanotaan). Tuon edellisen arvostelun yhteydessä vuolaasti kiittelin kirjailijaa siitä, että olin oppinut tekemään täydellisen ympyrän. Myönnän, että tasaisen pinnan tai muodon aikaansaaminen on aina hieman hankalaa. Ympyrästä tulee kuppi ja kopasta pefletti. Tykkään Virpi Marjaana Siiran tyylistä tehdä ja luoda. Se on jotenkin niin vaivatonta ja spontaania. Kuten aiemminkin sanoin, ajatus "ei oo niin justiinsa " tuntuu sopivan myös tähän kirjaan. Moka tai virhe on vaan kaunistus.  Tässä kirjassa inspiraationa ovat toimineet puut. Ja luonto yleensä. Ovathan nuo tärkeitä meidänkin olemassaolon kannalta
Lähetä kommentti
Lue lisää

Satuhieronta

Satuhieronta  läsnäolevan kosketuksen ja sadun taikaa ”Satuhieronta on satujen yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Se on rentoutumista ja rauhoittumista, läsnäoloa ilon ja leikin kautta. Satuhieronnassa yhdistyy kaksi lapsen kasvun ja kehityksen kannalta oleellista asiaa:  satu ja hyvä kosketus." Muistatko miten hyvältä se tuntui kun joku piirteli selkään kuvioita? Omasta lapsuudesta se ainakin muistuu mukavana muistona mieleen. Monesti lapsina piirtelimme toistemme selkään kuvioita ja yritimme arvata mikä kuva on kyseessä. Samaa on tehty myös päiväkodissa ja koulussa. Nyt asiaa on tutkittu tarkemmin, ja sille on löytynyt nimi: ’satuhieronta’. Satuhieronta tuntuu lähes epätodellisen yksinkertaiselta tavalta poistaa monia negatiivisia asioita ja ennen kaikkea lisätä positiivisia asioita. Satuhieronnan vaikutukset ulottuvat niin psyykkiseen, fyysiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Se antaa myönteisen läheisyyden ja kosketuksen kokemuksia, tukee itsetuntoa, kehittä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kirjosukkakirja

  En kestä, miten keksit näitä ideoita Lumi Karmitsa! Olet niin valtavan taitava luomaan taidetta puikoilla. Kirja kirjalta yhä huikeampia neulekuvioita ja -malleja.  Tässä uusimmassa kirjassa on eräs veikeä juttu. Kirjosukkakirjasta löytyy 20 erilaista upeaa sukkaa, mutta vain yksi ohje. Nii'in. Luit oikein. Eli jos osaat tehdä yhdet sukat, osaat tehdä kaikki! Kirjan kuvioiden mallikertoja voi hyödyntää myös muissa töissä kuten vaikkapa peitoissa, pipoissa, kaulahuiveissa tai hameen helmassa. Huisia, eikö! Kirjan kuvioissa vipeltävät jälleen kerran somat eläimet, kuten ketut, puput, kisut, lampaat, possut ja linnut. Pääkallojakaan ei olla unohdettu, onneksi. Näiden lisäksi seilataan merellä, tehdään eeppistä shittiä, pohditaan kuka on tuo sukkien rillipäinen nainen, ja sanotaan heipat alienille, lumiukolle ja joulupukille sekä merenneidolle. Löytyypä kuoseista tietysti myös paljon luontoteemaa ja kukkasia. Miten voi pikseleillä saada aikaan pyöreitä muotoja? Se minua aina miet
Lähetä kommentti
Lue lisää