Siirry pääsisältöön

Talosta kodiksi — Kotiografin askelin



Kirja kuin keijukaisten tanssi. Niin kauniisti ja keveästi sanat lauseiksi muotoutuvat tämän kirjan sivuilla. Jari Saarelainen - jota tosin en tunne, mutta hänkään tuskin minua, joten samalla viivalla ollaan - niin kovin hennosti ja kauniisti kuvailee elämäänsä talossa, joka heti ensinäkemältä oli se oikea.

Pelkkää hattaraa ja ruusunnuppuja ei elo talossa kuitenkaan ole ollut. Ja siitä voi jokainen muukin talosta haaveileva havahtua ja huomata, että varuillaan on hyvä olla, vaikka päässä olisikin ruusunpunaiset lasit. Erityisesti vanhat kohteet saattavat kätkeä kuorensa alle monenmoista yllätystä, joista ei aina ne pätevänä pidetyt kuntokartoittajatkaan osaa tai ymmärrä kertoa.

Mutta kaiken vaikeuden yli kun on päästy, on helpompi hengähtää ja vain muistella mitä kaikkea onkaan tullut koettua. Ja kaiken tuon jälkeen osaa kotiaan arvostaa entistäkin enemmän - jokaista nurkkaa, kynnystä, suojaavaa kattoa ja varpaita hivelevää lattiaa ja mattoa. Ja jos taloa ympäröi puutarha, tulee siitäkin pitää hyvää huolta. Jari Saarelainen puolisoineen rakkaudella raivasi talonsa puutarhaa, karsi sen mitä pystyi ja antoi siten toisille tulla esiin ja tilaa kasvaa. 

Tästä kodista löytyy sulassa sovussa vanhaa ja uutta, värejä ja uniikkiutta. Tutkaillaan kotia vuorokauden rytmeissä ja vuodenaikojen vaihtelussa. Kirjassa pääosissa ovat sulassa sovussa kodin tarina sekä kauniit kuvat, joiden avulla pääset kurkkaamaan miltä harmaiden ulkoseinien sisäpuolella näyttää. Tule, tule, rohkeasti vain.

Talosta kodiksi — Kotiografin askelin
Jari Saarelainen
Docendo 2023

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Oma KOPPA - puikoissa ja koukussa

Ei uskoisi, että siitä on jo melkein kymmenen vuotta kun tein edellisen kerran arvostelun Virpi Marjaana Siiran kirjasta. Miten tämä aika kulkeekaan näin nopeasti! Silloisessa kirjassa aiheena olivat ympyrät ja sen eri variaatiot . Ja silloin vain virkkailtiin, toisin kuin tässä Oma KOPPA, puikoissa - ja koukussa kirjassa, jossa myös neulotaan (eli kudotaan kuten meillä päin sanotaan). Tuon edellisen arvostelun yhteydessä vuolaasti kiittelin kirjailijaa siitä, että olin oppinut tekemään täydellisen ympyrän. Myönnän, että tasaisen pinnan tai muodon aikaansaaminen on aina hieman hankalaa. Ympyrästä tulee kuppi ja kopasta pefletti. Tykkään Virpi Marjaana Siiran tyylistä tehdä ja luoda. Se on jotenkin niin vaivatonta ja spontaania. Kuten aiemminkin sanoin, ajatus "ei oo niin justiinsa " tuntuu sopivan myös tähän kirjaan. Moka tai virhe on vaan kaunistus.  Tässä kirjassa inspiraationa ovat toimineet puut. Ja luonto yleensä. Ovathan nuo tärkeitä meidänkin olemassaolon kannalta

Satuhieronta

Satuhieronta  läsnäolevan kosketuksen ja sadun taikaa ”Satuhieronta on satujen yhdistämistä kosketukseen ja kevyeen hierontaan. Se on rentoutumista ja rauhoittumista, läsnäoloa ilon ja leikin kautta. Satuhieronnassa yhdistyy kaksi lapsen kasvun ja kehityksen kannalta oleellista asiaa:  satu ja hyvä kosketus." Muistatko miten hyvältä se tuntui kun joku piirteli selkään kuvioita? Omasta lapsuudesta se ainakin muistuu mukavana muistona mieleen. Monesti lapsina piirtelimme toistemme selkään kuvioita ja yritimme arvata mikä kuva on kyseessä. Samaa on tehty myös päiväkodissa ja koulussa. Nyt asiaa on tutkittu tarkemmin, ja sille on löytynyt nimi: ’satuhieronta’. Satuhieronta tuntuu lähes epätodellisen yksinkertaiselta tavalta poistaa monia negatiivisia asioita ja ennen kaikkea lisätä positiivisia asioita. Satuhieronnan vaikutukset ulottuvat niin psyykkiseen, fyysiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Se antaa myönteisen läheisyyden ja kosketuksen kokemuksia, tukee itsetuntoa, kehittä

Kirjosukkakirja

  En kestä, miten keksit näitä ideoita Lumi Karmitsa! Olet niin valtavan taitava luomaan taidetta puikoilla. Kirja kirjalta yhä huikeampia neulekuvioita ja -malleja.  Tässä uusimmassa kirjassa on eräs veikeä juttu. Kirjosukkakirjasta löytyy 20 erilaista upeaa sukkaa, mutta vain yksi ohje. Nii'in. Luit oikein. Eli jos osaat tehdä yhdet sukat, osaat tehdä kaikki! Kirjan kuvioiden mallikertoja voi hyödyntää myös muissa töissä kuten vaikkapa peitoissa, pipoissa, kaulahuiveissa tai hameen helmassa. Huisia, eikö! Kirjan kuvioissa vipeltävät jälleen kerran somat eläimet, kuten ketut, puput, kisut, lampaat, possut ja linnut. Pääkallojakaan ei olla unohdettu, onneksi. Näiden lisäksi seilataan merellä, tehdään eeppistä shittiä, pohditaan kuka on tuo sukkien rillipäinen nainen, ja sanotaan heipat alienille, lumiukolle ja joulupukille sekä merenneidolle. Löytyypä kuoseista tietysti myös paljon luontoteemaa ja kukkasia. Miten voi pikseleillä saada aikaan pyöreitä muotoja? Se minua aina miet