Syyttäkää vähämieliseksi tai - älyiseksi, ihan miksi haluatte mutta, minä rakastan romanttista hömppää. Eikä se edes ole mitään hömppää, kunhan verhoan pienen häpeän tai nolouden pilkahduksen minussa tuon sanan taakse. Rakastan romantiikkaa. Ja rakastan huumoria. Ja vaikka kuka sanoisi mitä sarkasmista, ja ironiasta niin minä rakastan niitäkin. Ne on juuri niitä piirteitä joita rakastan keskusteluissa ihmisten kanssa. Joku ei aina kaikkea ymmärrä eikä sille voi mitään. Eräs sanoi minua jopa kyyniseksi mutta hän ei ehkä nähnyt verhottuja viestejäni, niitä joita ei kehtaa oikeilla nimillä sanoa.. Kun en tahdo tulla rikotuksi. Yhteinen sävel on tärkeää, varsinkin sarkasmin kanssa. Ja, siksi minä rakastan näitä romanttisia höpsötyksiä, joissa sanat sivaltavat ilmaa kuin terävät veitset ilman verenvuodatuksia. Siitä minä aina tiedän, että pidän käsissäni kultakimpaletta. Siitä, etten pysty päästämään sitä käsistäni. On pakko ahmia kaikki kerralla, kuten herkkujen kanssa usein k...
Sivukukkasia-blogi on Suvikukkasia-blogin sisarblogi. Täältä löydät kirja-arvosteluja ja -esittelyjä. Tervetuloa!